Aatoksia Amerikasta
Ulkosuomalaisena USA:ssa
 
Niagara Falls
Niagara Falls, NY ja ON

Kesäkuussa 2010 päätimme lähteä viikoksi Niagaran putouksille, koska ajankohtaan osui sopivasti myös 3-vuotishääpäivämme. Niagara Falls sijaitsee Länsi-New Yorkissa Buffalon vieressä. Autolla tästä ajaa kohteeseen noin 7 tuntia, joten ajattelimme pysähtyä puoleen väliin. Pysähtelimme muutenkin välillä käyttämässä koiria tarpeillaan ja haimme jotakin syötävää. Kävimme kävelemässä kaivoskylässä (Restored Miners´ Village) aurinkoisessa säässä. Yövyimme Best Westernissä koirien kanssa ja söimme hyvin.

Niagaran putouksilla yövyimme Howard Johnson Closest to the Fallsissa sen sijainnin ja koiraystävällisyyden takia. Hotellilta oli ehkä 5 minuutin kävelymatka putouksille (American Falls) ja Kanadaan johtavalle putoukset ylittävälle sillalle (Rainbow Bridge). Putoukset olivat mahtavat! Veden määrä, vaahtopääputoukset ja mittasuhteet olivat jotakin hämmästyttävää. Suuntasimme putouksille myös illalla, koska putoukset valaistaan iltayhdeksästä alkaen ja lauantaisin ja sunnuntaisin on myös ilotulitusshow iltakymmeneltä.


American Falls, valoshow kello 21 alk.
Protected by Copyscape DMCA Takedown Notice Checker
perustettu 10.7.2010
© Copyright Aatoksia Amerikasta amerikassa.com
www.amerikassa.com
Osallistuimme opastetulle retkelle, jossa pääsimme pikkubussin kyydillä kohteisiin. Omalla autolla ajaminen ja pysäköinti olisi ollut järjetöntä. Vaikka Amerikan puolen Niagara Falls (kaupunki) onkin pieni, turistien määrä on suuri ja parkkipaikat täyttyvät pikaisesti ja maksavat joka putouksella 10-20 USD. Kesäkuun alku ei ole pahinta turistikautta, joten satuimme tulemaan oikeaan aikaan. Säät suosivat ehdottomasti, vain viimeisen päivän iltana meni pilveen ja satoi.
Horseshoe Falls Amerikan puolelta
American Falls Amerikan puolelta
Oppaamme oli topakka ja todella asiantunteva vanhempi täti. Retki sujuikin kätevästi. Saimme paljon enemmän tietoa kuin jos olisimme kävelleet itse joka paikkaan. Käveleminen joka paikkaan olisi vienyt myös hirveästi aikaa ja voimia. Täti selosti ajaessaan historiasta ja putousten muodostumisesta ja pysähtelimme eri paikkoihin kuten Goat Island, josta näki Horseshoe Fallsin (hevosenkenkäputous) aivan läheltä. Retkeen kuuluivat myös veneajelu Horseshoe putouksilla (Maid of the Mist) ja American putousten kokeminen alhaalta (Cave of the Wind). Suosittelen ehdottomasti kaikkia näitä kokemuksia!

Maid of the Mistissa pääsee veneellä Horseshoe Fallsin ytimeen, aivan sen eteen, jossa sen valtavuuden käsittää parhaiten ja saa tuntea kauas kantavat roiskeet ja voimakkaan utuisen vesihöyryn kasvoillaan. Veneestä näkee putoukset aivan läheltä ja alhaalta käsin, kun muutoin ne näkisi vain ylhäältä päin. Olimme kirjaimellisesti putousten hevosenkenkämuodon sydämessä. Saimme kertakäyttösadeviitat ja kipusimme veneen kannelle. Sanat eivät riitä kuvaamaan upeaa kokemusta.  Tunne oli sama kuin taannoin Grand Canyonilla. Kuinka hämmästyttävän upea luonto voikaan olla! Cave of the Windissa kävellään American Fallsin pienempien putousten alla tai niiden putoamiskohdassa rakennettuja portaita pitkin. Saimme kertakäyttö sadeviitan sekä sandaalit, jotka sai myös pitää itsellään muistona. Omat kenkämme saimme laittaa kastumiselta suojaan muovipussiin. Kävellessämme saimme nähdä putoukset hienosta näkökulmasta ja koimme putousten aiheuttamaan tuulen ja pärskeet. Molemmissa retkissä kastuu, mutta se on hauskaa!
Cave of the Winds, nousu putouksille
Maid of the Mist, paluu hevosenkengältä
Putousten ihailemisen lisäksi kävimme myös linnoituksessa ja viinitilalla, josta ostimme herkullista Niagara Fallsin omaa valkoviiniä (oma rypälelaji). Söimme illallista Red Coach Innissä aivan putousten vierellä ja nautimme punaviinimme ravintolan terassilla ihaillen säätä ja maisemia. Kävimme myös Kanadan puolella, josta putoukset näkyvät parhaiten ja kokonaisuudessaan. Kävelimme Rainbow Bridgeä pitkin. Autolla ei kannattanut mennä parkkiongelmien ja tullissa jonottamisien takia. Kävellen ei tarvinnut jonottaa missään, paljon kätevämpää. Tarvitsimme mukaan passin, viisumin ja DS-2019 lomakkeen.

Kanadan Niagara Falls (kaupunki, Amerikan ja Kanadan puolella samannimiset kaupungit) on miltei vastakohta Amerikan puolen Niagara Fallsille. Amerikan ja Kanadan raja kulkee suurin piirtein Horseshoe putouksen ja joen keskeltä. Kaikki on Kanadan puolella viihtyisämpää, siistimpää, toimivampaa ja turisteille miellyttävämpää. Palveluja ja hyviä ravintoloita on joka kulmassa. Koko putousalueen ja joen vierellä kulkee kävelykatu. Kävelykadun reunalla on matkamuistomyymälöitä, jäätelökojuja ja valuutanvaihtopisteitä. Vaihdoimme USA:n dollareita jonkin verran Kanadan dollareiksi.

Jonkin matkaa kaupunkiin päin kävellessään kokee tulevansa melkein Las Vegasiin. Kaikenmaailman kohteita erityisesti lapsiperheille on joka puolella ja valot vilkkuvat. Koko kyseinen kaupungin osa tuntui huvipuistolta. Halusimme käydä kohteessa Nightmares (painajaiset), koska sitä mainostettiin maailman pelottavimmaksi kohteeksi, joka ei sovellu lapsille. Kohde oli kyllä pelottava, mutta olin silti ennakkoaavistustenikin mukaisesti hieman pettynyt. Siellä soi kauhuelokuvien tunnusmusiikkeja ja käveltiin pilkkopimeässä reitti seuraten punaisia ledivaloja katon reunassa. Kulkiessa kuuli musiikkia, kamalia ääniä ja örinöitä sekä näyttelijät säikäyttelivät. Ahtaanpaikankammoiselle yksi osuus voi olla aika ahdistava, siinä ikään kuin teljettiin kellariin ja läimäistiin puuluukku kiinni. Punaista valotäplää ei enää näkynyt, eikä mitään vahingoniloisen naurun lisäksi kuulunut vähään aikaan. Makeimmat naurut saimme itse reitin päätyttyä, kun työntekijät näyttivät digikameralla reitiltä ottamiaan kuvia. Kuvaamme oli kyllä taltioitu niin hyvin kauhistuneet ilmeemme, että olisi melkein kyllä pitänyt ostaa ne, vaikka 8 CAD / kpl maksoivatkin.

Kanadan puolella oli myös mahdollisuus käydä jättimäisen Horseshoe Fallsin takana (Journey Behind the Falls). Sadetakit päällä kävelimme putousten taakse kallioon louhitussa käytävässä, josta oli aukot vesiputouksen alle. Aukoista näkyi tietenkin vain putouksen vettä, mutta kokemus oli aika jännittävä. Pääsimme myös katsomaan putousta sivusta ja takaa aivan Horseshoe Fallsin alakulmaan tehdystä näköalapaikasta. Kävimme myös Kanadan puolella näköalatornissa (Skylon Tower), josta näki putoukset ja Niagara Fallsin alueen jälleen uudesta näkökulmasta.
Journey Behind the Falls, Kanada, oikean alakulman näköalapaikka
American Falls ja Horseshoe Falls, USA:n ja Kanadan rajalta Rainbow Bridgeltä
Horseshoe Falls Kanadasta Skylon Towerista
American Falls Kanadasta Skylon Towerista
Kanadasta Amerikkaan takaisin tullessa piti tulliportteihin laittaa 50 senttiä per hlö, joten kannattaa varata kolikoita matkaan. Tullissa setä kysyi pari kysymystä, jonka jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa kotihotellillemme.

Mikäli putoukset kiehtovat, kannattaa yöpyä mieluummin Kanadan puolella sen siisteyden ja palvelutarjonnan takia, vaikka se tulisikin hieman kalliiksi. Amerikan puolella todella moni firma oli lopettanut toimintansa, alue oli hieman aution ja ränsistyneen oloinen eikä Niagara Falls Parkia (puistoalue putousten vierellä) lukuun ottamatta kovinkaan viihtyisä. Kävelyetäisyydellä ei myöskään ole riittävästi tasokkaita ravintoloita romanttista lomaa viettäville. Mainitsemaani Red Coach Inniä suosittelen, hyvä ruoka, tasokas palvelu, vähän hienompi paikka mukavalla terassilla putousten lähettyvillä.

Valokuvia otin monta sataa, mutta jälleen kerran mikään kuva ei anna oikeata kuvaa putouksista. Mittasuhteita on vaikea selittää tai varsinkaan vangita kameralla. Horseshoe Falls on 670 m leveä ja 53 m korkea. Itse vesiputouksen, vesimäärän, joka noin 32 km/h nopeudella putoaa ”paksuus” on noin 3 m. Mittasuhteista esimerkkejä: kuvissa näkyvän Maid of the Mist -veneen kannelle mahtuu seisomaan väljästi noin 50 henkilöä.

Matka Niagaran putouksille oli ikimuistoinen. Näimme ja koimme putoukset joka suunnasta, edestä ja takaa, ylähäältä ja alhaalta, molemmilta puolilta, Amerikasta ja Kanadasta, kokonaan ja sivusta! Saimme kuulla historiaa ja selviytymistarinoita putouksiin joutuneista. Myös koirien kanssa käveltiin Amerikan puolen putousten vierellä. Suosittelen lämpimästi tässä luonnon muovaamassa turistikohteessa käymistä.