Aatoksia Amerikasta
Ulkosuomalaisena USA:ssa
 
Koiranelämää
Kohtaamisia

Molemmissa asuntoyhtiössä on ollut paljon muita koiria ja kissoja. Toki vain koiria tulee vastaan, kissoja näkyy parvekkeiden ja terassien lasiovista. NJ:ssä haistelimme vain kahta koiraa, beaglea ja labradorinnoutajaa. En mielelläni anna koirieni olla tekemisissä toisten koirien kanssa, koska epäilen amerikkalaisen kykyä pitää koira terveenä, rokotettuna ja madottomana. Laiminlyönnit ovat niin yleisiä täällä.

NJ:n koirien omistajissa oli jotakin vikaa. Ei kaikissa tietysti, mutta useissa. He pitävät talutushihnoja ja fleksejä tosi pitkällä ja antavat koirien poukkoilla ja nuuskia niitä tarkoituksella kaukaa kiertäviä (pelkääviä ja vältteleviä) ihmisiäkin! Julius ei edelleenkään tykkää uroksista, joten piti mennä aina tosi kauas sivuun, kun joku vähä-älyinen tuli koiransa kanssa vastaan. Myöskään lapsille ei oltu opetettu tapoja. He eivät kysyneet saako silittää vaan juoksivat suoraan kohti vieraita koiria. Erityisesti pari lasta toistivat tätä useasti juuri meidän koirien kohdalla ja piti korottaa ääntä huomattavasti. Kun ymmärtää yhtälön eläin = tavara (lisää aiheessa Eläinsuojelu), ymmärtää miksi ihmiset käyttäytyvät miten käyttäytyvät.
Lapsille sanoin aluksi, että nämä koirat eivät ole hyviä lasten kanssa (not good with children), mutta nykyään paremmin meni perille, etteivät nämä koirat ole ystävällisiä (not friendly). MD:ssä lapsistakin jo huomaa sivistyneisyyden, ihaillaan koiria kaukaa eikä rynnätä silittelemään.

Yksi setä NJ:n asuntoyhtiön toisessa päässä piti irti kahta pientä karvapalleroaan jatkuvasti ja jouduin aina nostamaan Juliuksen syliin, ettei tulisi vahinkoja. Ihmiset eivät ymmärrä (ei Suomessa eikä täälläkään), että vaikka oma koira on kiltti, harmiton ja pieni, se ei silti anna oikeutta pitää koiria irti. Täälläkin on koirien kiinnipitolaki. Näille olisi varmaan turha edes selittää kyseistä asiaa, koska en voi kuvitella täkäläisen ihmisen ymmärtävän sellaisia asioita kuin: Toinen koira voi ahdistua, kun on itse narussa, koska tilanne on epäreilu. Toinen koira voi puolustautua suoraan kohti juoksevaan koiraa vastaan. Toinen koira voi kokea uhkaavana tilanteen, jossa on itse kytketty ja toinen vapaana helpoissa asemissa hyökkäykseen. Toinen koira voi puolustaa laumaansa, koska kohti juokseva koira tai mikä tahansa vastaan juokseva on koiralle merkki hyökkäyksestä, varsinkin kun on kyse tuntemattomasta koirasta ja kun ollaan itse kytkettynä.

Ihmisen näkökulmasta koko asia ärsyttää. Miksi jotkut saavat rikkoa sääntöjä? Kun täällä on se oikeuteen haastamismentaliteetti, niin pitää itsekin olla varuillaan. Julius kun on helposti hermostuvaa, ehkä hampaitaankin käyttävää tyyppiä. Mietin monesti myös videokuvaavani kännykällä tilanteen ja lähettäväni sen asuntoyhtiön toimistolle. Seuraavan kerran olisi voinut sitten huokaista tuolle sedälle, että tämä on jo neljäs kerta, joten nyt aion jo ilmoittaa (report) tästä eteenpäin.

Marylandissa koiranomistajat ovat fiksuja. Koirat pidetään narussa ja ne kulkevat nätisti lyhyessä narussa silloin kun vastaan tulee ihmisiä. Itsestään selvää, mutta eipä ollut NJ:ssä...

Koiravero ja rekisteröinti

Dog licenset uusitaan joka vuosi ns. kunnantalolla. Leikatusta Lurusta se oli NJ:ssä 9 USD / vuosi ja leikkaamattomasta Juliuksesta 12 USD / vuosi. Maksuun sisältyy ilmainen rabiesrokotus. Koirat saavat merkit pantaan tai näillä valjaisiin kiinnitettäviksi.

MD:ssä maksu oli leikatusta (spayed, neutered) 12 USD ja leikkaamattomasta 25 USD. Hain licenset lähettämällä netistä tulostettavan hakemuksen ja shekin maksuista postitse Department of Police, Division of Animal Services. Alue on jotenkin jaettu postinumeroiden mukaan, joten kannattaa olla tarkkana mihin alueeseen oma postinumerosi kuuluu ja mihin kuntaan (county) ja missä rekisteröintipaikassa juuri sinun koirasi pitää rekisteröidä. Kaikkia koiria ei kuulu rekisteröidä kyseisen kaupungin kunnantalolla.

Eläinlääkäri

Vetillä käynti on täällä kallista, vaikka itse asiassa kallista se oli Suomessakin. Lurulle piti antaa kaikki rokotukset (nelosrokote ja rabies) jo neljän kuukauden päästä tulostamme, joten emme odotelleet ilmaisrabiesrokotetta vaan annettiin kaikki samalla kertaa. Erikoisuutena oli kennelyskärokote nenätippana, eikä piikkinä kuten Suomessa.

Pelkkä käynti (Suomessa klinikkamaksu tms?) eli fysikaalinen tarkastus ilman hoitotoimenpiteitä maksoi 50 USD per koira. Kun keväällä 2010 käytimme Lurua nuhan ja yskän takia lääkärissä ja samalla molemmilta koirilta otettiin verikokeet sydänmadon tarkistamiseksi, laskun loppusumma oli 670 USD. Siinä oli tosin Lurun antibiootti, erillinen sairaan verikoeseulonta, antihistamiinit sekä molempien kakkanäytetutkimus (stool sample) 45 USD per koira. Koirilta ei oltu otettu verikoetta aikaisemmin, mutta hyvin se meni. Piikki etujalkaan ja sitten letku keräämään verta.

Kummassakaan ei ollut sydänmatoa, joten voitiin aloittaa sydänmatoestolääkitys Heartgard. Asuinalueemme on levinneisyyskartan mukaan voimakkaasti altistunutta, joten lääkitys on ehdoton. Sydänmatoa ei Suomessa ole. Lääke otetaan kerran kuussa ja se on pehmeä, pureskeltava ja koiran herkun (treat) kaltainen, joten lääkkeenotto onnistuu helposti. Lääke hoitaa myös yleisimmät madot, joten erillistä matolääkitystä ei tarvitse antaa. Olemme kyllä sellaisenkin ostaneet jemmaan. 1800 Pet Meds on kätevä lemmikkien nettiapteekki. Tilataan ja maksetaan netissä ja tuotteet tulevat parissa päivässä.

Lurun kakkanäytteestä löytyi Giardia-parasiitti. Loinen ei ole mato eikä taltu matolääkkeillä, se tarttuu saastuneista vesistä esim. koiran juodessa lammikosta. Juliuksella sitä ei ollut. Koiriltamme ei ollut koskaan säännöllisten matokuurien vuoksi otettu Suomessa kakkanäytettä. Ei taida olla suomalainen tapa? Emme siis tiedä vaikka Lurulla olisi ollut kyseinen loinen jo jonkin aikaa. Luru on myös ilmeisesti allerginen siitepölyille ja ties mille, joten sai mahdolliseen tulehdukseen antibioottikuurin ja antihistamiinit allergiakaudelle (season). Emäntä ja koira molemmat kärsivät siis kesäaikaan täällä kovasta allergiasta. Panacure -loishäätö ja uusi kakkanäyte, joka vietiin viikon päästä lääkekuurin lopettamisesta, maksoivat 74 USD. Giardia tarttuu toiseen koiraan vain, jos toinen koira syö sairastuneen eläimen ulostetta tai juo ulosteella saastunutta vettä.

Eläinlääkärimme lausui ensimmäisen kerran koiriemme nimet englanniksi ja se oli huvittavaa. Juliushan (dzuljös) onkin tuttu nimi englanniksikin lausuttuna, mutta Luru huvitti. Kokeilepa lausua Luru englanniksi, aika söpö nimi tuo Lurukin niin lausuttuna, R vain pehmentyy kivasti. :-D

Puistot

NJ:ssä kunnan ylläpitämä puisto sijaitsi parin minuutin ajomatkan päässä. Käytimme koiria siellä silloin tällöin pitkällä lenkillä. Oli metsäreittejä ja päällystetyn tien reittejä. Siellä voi myös uittaa koiria järvessä. Aidattuja koirapuistojakin sieltä löytyi. Koirat voisivat olla siellä vapaana toisten koirien kanssa, mutta emme niitä siellä käyttäneet aikaisemmin kerrotuista terveyssyistä. Pidimme niitä irti puiston syrjäisellä nurmialueella tai yhdellä oman asuinalueemme hoitamattomista tenniskentistä. Myös muualla automatkan päässä oli puistoja, vaellusreittejä sekä koirapuistoja, mutta emme kokeneet tarpeelliseksi käydä niissä. MD:ssä on myös muutaman minuutin ajomatkan päässä puisto, jossa varmasti tulemme sitten keväällä ja syksyllä käymään. Kesäaikaanhan punkit ja helle vähän rajoittavat varsinkin luontopolkukävelyjä.
Koirat hotellissa
Legendaariset palopostit kustavissa ;-)
Koirankakkaroskis
perustettu 10.7.2010
© Copyright Aatoksia Amerikasta amerikassa.com
Protected by Copyscape DMCA Takedown Notice Checker
Mäyräkoirat maailmalla

Koirien paperityöt Suomessa

Mäyräkoiramme lyhytkarvainen musta punaisin merkein uroksemme Julius ja pitkäkarvainen punainen narttumme Luru lensivät kanssamme Suomesta USA:han. Soittelin Eviralle ja USA:n terveysviranomaisille tarvittavista papereista ja rokotuksista. Halusin asioiden olevan tip top kunnossa, ettei mitään ongelmia jo koirille itsessään rasittavan lennon lisäksi tule. USA:ssa pitää ottaa selvää myös osavaltiokohtaisista vaatimuksista, joten jouduin soittamaan New Yorkin (saapumispaikka ja tulli) ja New Jerseyn (asuinpaikka) terveysviranomaisille. Lentoyhtiön vaatimukset ovat erikseen.

Lentoyhtiön Finnair (ainoa joka tekee suoria lentoja) sivuilla on tarkempaa tietoa lemmikin lennättämisestä ja lentoboksin vaatimuksista. Kyseisiltä nettisivuilta en saanut kuitenkaan tarpeeksi tietoa mieltäni rauhoittamaan, joten laitoin heille pitkän sähköpostin, johon he eivät vastanneet. Kun soitin heille, he antoivat toisen sähköpostiosoitteen, johon kysymykset lähetin. He soittivatkin vastaukset etsittyään ja mieleni oli edes hieman helpottunut, vaikka asiakaspalvelutilanteet Finnairilla olivatkin kokonaisuudessaan hyvin ammattitaidottomia ja veivät aivan liian paljon aikaa. Luulisi firman asiakaspalvelijoiden tietävän saman tien miten koiria lennättävät ettei tarvitsisi odotella vastausta monta päivää!

Koirat tarvitsevat terveystodistuksen “lentokyvystä” eläinlääkäriltä max. kuukautta ennen lentoa sekä rokotustodistukset. Koirilla pitää olla myös tatuointi tai siru. USA:ta varten tarvitaan vain voimassa oleva raivotautirokote (Rabies).

Eläinlääkäri ehdotti myös koirien maksullisia EU-passeja, joita en kokenut millään muotoa käteviksi tai järkeviksi, mutta otimme nekin. Ensinnäkin eläinhoitaja kirjoitti kahdesti passin rokotusajat ja muut väärin, minkä vuoksi jouduimme ramppaamaan klinikalla moneen kertaan. Ja sitten tuloksena olivat sekavat ja epäluotettavat yliviivatut ajat ja uuden lääkärin nimmarit passeissa, ei kovin selkeää ja vakuuttavaa! Passit tuntuivat täysin käyttökelvottomilta, mutta saipahan sekin klinikka taas rahastaa pelleilyllään. Muutenkin kuvittelin tullitilannetta, kun setä siellä selailisi sekavia passeja puoli tuntia ja etsisi rokotemerkintöjä. Huom! Lisäys 3/2012: lemmikkipassi kannattaa ehdottomasti ottaa! Käynti Suomessa tai paluu Suomeen onnistuu huomattavasti helpommin ja vähemmällä vaivannäöllä ja byrokratialla. Passi nimittäin vahvistaa eläimen alkuperän eikä erillisiä (lue Eviran nettisivuilta) erikoisjuttuja siten tarvita.

Käytin vähän maalaisjärkeä (common sense) ja tein itse tietokoneella A4:lle listauksen (health and vaccination certificate) rokotuksista ja maininnan terveydestä ja siitä että pystyvät lentämään kohteeseensa. Vein sen eläinlääkärille ja pyysin todistamaan eli allekirjoittamaan sen. Eläinlääkäri oli nolona heidän sähläämisestään ja kehui loogista ja selkeää listaustani. Paperi osoittautui maahan tullessa ja ekoilla eläinlääkärikäynneillä tosi selkeäksi ja käteväksi. Nyt jälkeenpäin katsottuna kannattaa keskittyä noihin passeihin ja pyytää niihin joka lääkärikäynniltä merkinnät. On sitten helppo matkata Suomeen.

Lento

Koirat joutuivat olemaan bokseissa 4 h Helsinki-Vantaan lentokentälle ajomatkan. Kentällä etsittiin nurmialue ja puskia ja pissitettiin koirat. Asemalla lähtöselvitystiskien vieressä oli erillinen ”elävä rahti” (live cargo), mutta koiria ei laitettu linjalle vaan niitä tuli hakemaan kenttähenkilöstö. Koirat piti ottaa hetkeksi pois bokseista boksien tarkistusta varten. Vaikka netissä luki, että koiralla on oltava juomakuppi ja tarvittavat ruoat, ei niitä saanut laittaa mukaan. Ruoat piti ottaa käsimatkatavaroihin.

Lähtöpäivänä myös Finnairin fiksut asiakaspalvelijat pelleilivät taas siinä määrin, että johtajan piti tulla paikalle. Yksi akka hysteerisenä mäkätti, ettei Julius voi lentää, se on liian stressaantunut. Julius haukkui ja vinkui boksissaan. Kas kummaa??? Julius on toki äänekäs ja vähän pimeä, mutta me sen koiramme tunnemme eikä joku ääliö kerran nähtyään! Ja joku idiootti vielä huuteli miksei koirat lennä matkustamossa. Eivät siis tiedä omia sääntöjään, tosi amatöörimäisiä virheitä asiakaspalvelijoilta! Koirien lääkäripaperit olivat kunnossa ja kaikki oli päivänselvää. Koirat lentävät lentoyhtiön sääntöjen mukaan ruumassa matkustamon painorajoitusten vuoksi.

Onneksi johtaja tuli paikalle ja selitimme hänelle (sille toiselle oli aivan turha selittää mitään) mikä on homman nimi. Että koira rauhoittuu, kun ei näe ihmisiä. Johtaja oli asiallinen ja rauhallinen ja hoiti tilanteen, sanoi että katsotaan puoli tuntia huoneessa, jossa ei liiku ihmisiä rauhoittuvatko ne. Ja hän tulee sitten itse kertomaan meille koneeseen voivatko ne lentää. Sekin ahdisti meitä suunnattomasti, lentoliput eivät olleet muutettavissa ja mitä jos ne nyt päättävät, että koira ei voi lentää, kun se haukkuu?? Silloin olisin kyllä menettänyt malttini ja nostanut sellaisen äläkän että oksat pois...

Olimme asiasta todella huolissamme ja kun johtaja vihdoin saapui koneeseen ja kertoi, että kaikki on kunnossa ja koirat ovat ruumassa, aloin itkeä. En pystynyt puhumaan hänelle lainkaan, sanoin vaan vedet silmissä kiitos ja itkin. Luulisi siitä tajunneen miten tärkeä asia koirat meille olivat ja millaista turhaa huolta ja ahdistusta aiheuttivat tietämättömyyttään asiakkaalle. En ole reklamoinut asiasta, koska on ollut niin paljon kaikkea muutakin ajateltavaa.

New Yorkissa lentokentällä laukkuja hakiessamme oli hiljaista. Sitten alkoi kuulumaan tuttu Juliuksen kimeä vinkuminen ja siellähän ne olivat - boksit tuotiin omalle paikalleen (live cargo). Ääni todisti ainakin, että koirat ovat elossa, mielettömän suuri helpotus! Sitten kärrättiin itsemme, laukkumme ja koiramme bokseineen tulliin ja se kävi äkkiä. Setä ei katsonut edes koiria vaan pelkän tekemäni (kröhöm, olenpas ylpeä ;-)) terveys- ja rokotustodistuksen. Sitten pihalle odottelemaan kyytiä, juottamaan ja pissittämään koirat.

Julius nosteli jalkaansa lahjakkaasti, mutta Lurua piti suostutella asfalttiviidakossa useamman kerran. Siitä olen varma, että niitä pissitti ja kovasti, koska joutuivat olemaan 12 h (pari tuntia ennen lentoa kentällä lastauspaikassa ja 9 h lento) boksissa. Boksit olivat kuivat ja puhtaat, koirat kunnossa eikä niissä ollut minkäänlaisia ruhjeita. Koirat olivat rauhallisia myös pientä satunnaista haukuntaa lukuun ottamatta tilatussa autokyydissä.

Hotellille päästyämme käytin koirat hotellin pihassa taas tarpeillaan. Sitten päästiin hotellihuoneeseen rentoutumaan. En huomannut minkäänlaisia traumoja kummassakaan. Molemmat jäivät parina ensimmäisenä päivänä haukkumaan hotellihuoneeseen meidän poistuessa, mutta sekin loppui pian. Luru tosin nukkui matkalaukuissa, joten eroahdistusta ja pelkoa, että taas jätetään varmasti oli jonkin verran.
Oma koti koiran kallis

Molemmat asuntoyhtiömme ovat olleet tietysti lemmikkiystävällisiä. Koirista maksetaan vuokraa 50 USD / koira / kk ja 500 USD koiravakuus, jota ei palauteta (non refundable pet deposit). Koirat tykkäsivät heti asunnoistamme mm. kokolattiamattojen takia. Matolla on kiva makailla, kiehnätä ja juoksennella. Jalat ei lipsu ja voi juosta tosi kovaa! Luru rakastaa piehtaroida ja hangata itseään mattoon. Asuntomme on myös riittävän iso koirien hippaleikkejä varten.

Ympäristö on koirille tosi mukava. Nurmikkoa, puita, puskia, kävelyteitä ja asuntoyhtiön kiertävä lenkkipolku (jogging trail). Erilaiset eläimet myös herättävät koirissa kiinnostusta. Peurat, hanhet ja oravat ovat niiden suosikkeja. Lammessa olevia hanhia tuijotettiin NJ:ssä usein aamulenkin päätteeksi puistonpenkillä istuen. MD:ssä takapihalla ajoittain käyvää peuraperhettä muistetaan myös aina tarkastella ja haukkua tarpeen tullen. Asuntoyhtiö tarjoaa ilmaisia koirankakkapusseja, ja roskiksia on aseteltu alueelle.
Koiravakuutukset

Meillä ei ole koiravakuutusta, koska ne eivät korvaa oikeastaan mitään. Vakuutuksesta ei ole hyötyä peruskäynteihin eikä tutkimuksiin, joista koiriemme kustannukset pääasiassa koostuvat. Vakuutusyhtiöillä on pitkä luettelo siitä mitä ne eivät kata, lyhyempi olisi lista hoidoista, jotka ne kattavat. Olen siinä ymmärryksessä, että monet vakuutukset kattavat vain suuremmat operaatiot ja sairaalahoidon.

Koiranruoka

Koiramme saavat aamuruoan ja iltaruoan. Iltaruoaksi ne ovat aina saaneet ns. tuoretta ruokaa (natural food), joka on tehty samoista aineksista kuin meidänkin ruoka (tuore jauheliha, kanan rintafilee, possunfilee, ruskea riisi, pakastevihannekset, kasvisöljy, raejuusto, kaurahiutaleet, kananmuna jne.) ja vain aamupalaksi raksuja (dry dog food, kibbles). Matkoilla tai kiireisinä aikoina on turvauduttu Ceasarin valmisruokaan (wet dog food). Luru potee todennäköisesti jonkin vakavan allergian ohessa myös vehnäallergiaa, joten myös Pedigree-kuivanappulat ovat vaihdossa Blue Buffalo merkkiin. Blue on tällä hetkellä kehuttu luonnonmukaisin merkki ainakin näillä markkinoilla täällä. Lisäys 2011: Lurun allergioiden takia kokeilimme vielä 3 eri merkkiä Nutro Natural Choice, Breeder´s Choice, Simply Nourish, koska Blue Buffalossa olikin näitä allergeenejä. Ceasars vaihtui myös Purina One märkäruokaan. Nyt sekin on lopetettu, nimittäin se ei voi syödä edes riisiä eikä porkkanaa, joten melko BARF painotteista pelkällä lihalla on alettu antamaan. BARK! -kauppa on hyvä lähde alkaa etsimään pakastelihan tarjoajia sun muita. Lähikaupan lihat kun tulevat pidemmän päälle kalliiksi.

Olen aina tiennyt, että eläinkaupan kalliimmat merkit ovat parempia, mutta on inhottavaa huomata, että nekään eivät ole olleet hintansa väärtejä: useimmissa ”hienoissa” ja muka kehittyneimmissäkin merkeissä on hinnasta huolimatta vehnää ja soijaa, kanan sivutuotteita (chicken byproduct) eikä itse kanan lihaa, säilytys- ja väriaineita jne. Antioksidantit ja muut vitamiinit on lisätty väärällä tavalla eli hyöty mitätön eikä pääainesosana (first ingredient) ole liha, joka olisi koiralle tärkeintä. Koirien herkuissa (treats & snacks) kannattaa myös olla tarkkana. Useimmissa on paljon sokeria, vehnää ja ns. hiilen jäämiä valtavat määrät.
Liha on täällä suht edullista, joten perhekoot ja jättikoot (bulk size) ovat olleet käteviä. Osa tehdään itselle, osa koirille ja loput voi tarvittaessa pakastaa. Typerää, etten ole aikaisemmin aloittanut laadukkaamman kuivaruoan antamista koirille! No ovatpahan onneksi saaneet tuoretta edes iltaruokana. Toivottavasti olemme Blue:hun tyytyväisiä. Asteittain vanhoihin raksuihin sekoitettuna niille ainakin maistui hyvin eikä maha mennyt sekaisin tai tarvinnut heti lähteä pihalle tarpeille.

Tuli muuten mieleen eräs NJ:n naapurimme, jonka koiraKIN on kasvissyöjä! Voi koiraparkaa, tulee ehkä kärsimään kaikenlaisista ongelmista ajan kanssa. Koira on lihansyöjä ja on aivan naurettavan itsekästä syöttää sille pelkkää kasvista oman suuntauksensa takia. En tosin tiedä mitä ne sille syöttävät. En tiedä myöskään papujen ja soijaproteiinin hyödyistä koiralla, ehkä niitäkin on sitten tutkittu… tietääkseni parhaan proteiinin lähde koiralle on kuitenkin kana. Mutta jokainen tyylillään, kunhan koira voi hyvin eikä tule puutoksia.

Lurun sairastelu

Koska eläinlääkäri halusi vain rahastaa, eikä löytänyt mittavista verikokeista huolimatta edes syytä Lurun oireisiin ehdottamamme allergian tueksi, olemme joutuneet miettimään ja analysoimaan Lurun oirehdintaa itse. Annamme sille edelleen vetin määräämää antihistamiinia eli allergialääkettä aina iltaisin ennen nukkumaan menoa. Koska antihistamiini auttaa, on pohjimmainen ajatus allergiasta melko selvä. Pelkästä kokolattiamatosta eli huonepölystä ja pölypunkeista oireet eivät voi johtua, koska välillä on aikoja, jolloin imuroimatonkaan matto ei sitä ahdista. Nenäpunkeistakaan ei voi olla kyse, koska koiramme eivät ole kontaktissa toisiin koiriin, ja Suomessakin otimme siihen varmuuden vuoksi lääkekuurinkin. Hampaiden juuriongelmakaan uusivine poskiontelontulehduksineen ei kuulosta järkevältä, kun antihistamiini kerran auttaa.

Olen saanut mahdolliset syyt eliminoitua oikeastaan viiteen aiheuttajaan: ilmastointi, imurointiasetus, makuuhuoneen homeongelma, Pedigree-raksut (varastopunkit / vehnä), vehnä. Nämä siksi, että olen seurannut milloin Lurulla on pahimmat kohtaukset, rään lento ja nenä tukossa ja milloin taas näyttää siltä kuin olisi tapahtunut ihmeparantuminen.

Luru on ollut nyt lokakuussa 2010 pari päivää paljon parempi. Heti kun vaihdoimme raksuja - sattumaa? Vain aamulla kerran pari lentää räkä. Syinä parempaan vointiin epäilen seuraavia: ilmastointi ei ole lämmittänyt ja pöhissyt niin paljon, imuroin lattiat vahingossa paljaan lattian asetuksella (bare floor) enkä matalan maton asetuksella (low carpet), jolloin imuri veti ehkä enemmän pölyä, vanhoja raksuja on jo vähemmän ja niiden seassa on uusia raksuja, vehnää ei siis ole enää annettu eikä sitä tule niin paljon enää raksujen asteittaisen vaihdonkaan takia. Mahdollinen homevauriokaan ei pölise ilman jatkuvaa ilmastointivirtaa. Oma kurkkunikin tuntuu kuivalta lämmitysilmastoinnin pöhistyä jonkin aikaa.

Saa nyt nähdä. Marylandissa käytämme koiruuden uusissa tutkimuksissa, ellei ruokavalion muutos ja uusi asunto vaikuta millään tavalla. Hotellissa Lurun vointi oli myös parempi, vaikka sielläkin oli kokolattiamatot! Eli on vain päästävä tästä asunnosta eroon kai sitten… No onneksi pääsemmekin pian! Ei tarvitse harrastaa sitten enää tätä salapoliisintyötä eikä toimia itse eläinlääkärinä. ;-)

Luru ja uusi asunto

Tietysti nyt kun kirjoitan mustaa valkoiselle niin homma menee ihan puihin… Mutta Luru on siis ollut ensimmäisestä yöstä saakka paljon parempi uudessa asunnossamme, vaikka täälläkin on kokolattiamatot. Sille ei ole tarvinnut antaa lainkaan allergialääkkeitä muutostamme 22.12.2010 lähtien! Yöt menevät äänettä ja korisematta, aamullakaan ei aivastuta, vain vähän yli viikon pitkittynyt imuroimattomuus alkoi sitä taas joku päivä päivällä korisuttaa. Siinäpä oli taas merkki siitä, että pölyallergiaa on. Pitää vaan imuroida useammin! Mutta jotain vikaa oli pakosti siellä NJ:n asunnossa, koska tapahtui kuitenkin moinen ihmeparantuminen.


Lurun allergiatesti

Uuden paikkakuntamme lääkäri oli niin mahtava, että ajattelimme, että kerran se vain kirpaisee. Nimittäin allergiatesti Lurulle, joka jatkuvasti vaan räkii ja yskii. Muutenhan koira on ihan kunnossa, verikokeet olivat puhtaat ja tämä uusi lääkärikin sanoi, että ilmiselvä allergia. Lurusta otettiin muutama putkilo verta ja ne lähetettiin testin tekevällä labralle. Parin viikon päästä saimme tulokset ja oikein Lurun nimellä varustetun vihkosen, jossa olivat kaikki mahdolliset allergeenit ja mm. näitä sisältämättömät ruokamerkit listattu. Allergeenejä löytyi 26! Pääasiassa ruoka-aineita, mutta myös ruohoja, puita ja ne iki-ihanat pölypunkit, joita on tosi hankala välttää. Pääasia, että nyt tiedetään mistä kaikki johtuu, mitä pitää välttää eikä tarvitse spekuloida mitään vakavampaa, kun se vähän räkii. Testi maksoi 360 USD, mutta oli kyllä sen arvoinen.

Kesäviilennystä

Julius mustana nakkina kärsii vähän helteestä ja erityisesti auringonpaisteesta, mutta silti sinnikkäästi kävellään kesäkuumassa, vaikkakin lyhyitä lenkkejä. Pitkillä lenkeillä se ei oikein malta juoda ja jonkinlaisia munuaisongelmia ilmeisesti ilmenee nestehukan ja kuumuuden aiheuttamana lenkin päätteeksi, verta virtsassa jne. Tämä kun on todettu, niin eipä sitten kuumalla eikä varsinkaan auringonpaisteella lenkitetä. Eipä ole minkäänlaisia oireita enää. Lisäys 8/2011: Juliukselta otettiin virtsakoe, verikoe ja röntgen. Selvisi, että virtsatietulehduksesta kyse.

Lyhyenkin pissalenkin jälkeen kuitenkin suihkutetaan kylmällä vedellä vähintään tassut. Sitten houkutellaan juomaan ja juomakuppien määrää on lisätty. Saavat myös jääpaloja pureskeltavaksi. Giant-ruokakaupassa on myös koiranjäätelöä, Purina Frosty Paws. Ne ovat pienet pahvipurkit, joista ainakin tällaiset kapeakuonoiset saivat tosi hyvin lipsuteltua koko purkin tyhjäksi. Purkin voi myös kaataa nurin ja tyhjentää jäden lautaselle. Ilmastointi on tietysti ehdoton. Yleensä vartin päästä lenkistä koirat ovat taas normaaleja. Uimapaikkaa ei tässä ihan vieressä ole, joten viilennys lenkillä on mahdotonta. Kerran Luru ui läheisessä lammessa, mutta Julius ei uskaltautunut, kun ei ollut tasainen ranta vaan olisi pitänyt molskauttaa itsensä veteen. Koiran kylmäliiveistä oli mainintaa ainakin viime vuonna, mutta en ole saanut aikaiseksi etsiä missä niitä olisi myynnissä. Se olisi tosi hyvä molemmille! Saisivat hellekuukausinakin liikuntaa. Kunhan syksy ja talvi taas saapuvat niin suuntaamme luontopoluille.

Yhdestä kaupan pihaan autoon jätetystä koirasta olen jo joutunut ilmoittamaan kauppaan. Voi hirveys ihmisen tyhmyyttä! Montakohan koiraparkaa kituu ja kuolee taas tänäkin kesänä. Monta tuntia grillialueella istuneiden koiralle tarjosin myös vettä, kun eivät taas itse tajunneet. Ja koirahan joi janoisena oikein kunnolla!

Koiralla ei ole yhtä tehokas hikoilujärjestelmä kuin ihmisellä! Koira ei kestä kuumuutta! Koiria ei pidä ottaa joka paikkaan mukaan! Koira tarvitsee raikasta vettä paljon! Täällä on sellainen ohje autoon jätetyistä koirista, että ensin pitää yrittää etsiä omistaja (ilmoitin läheiseen kauppaan, otin rekkarin jne ylös). Jos omistaja ei tule tai välitä, soitetaan poliisi tai eläinsuojeluviranomainen. Ellei kukaan tule riittävän nopeasti, saa mennä omin käsin pelastamaan koiran. Tämä aika "riittävän nopeasti" onkin sitten melko vaikea arvioida, mutta tällaiset ovat ohjeet. Ja syytä miksei autoon voi jättää tuskin tarvitsee enää kertoa, mutta kerron silti: Auto muuttuu jo parissa minuutissa uuniksi, eikä ikkunan jättö raolleen merkitse yhtään mitään! Koira voi kuolla tai vähintään saada vakavia sisäelinvaurioita. Joka tapauksessa koira kärsii todella paljon.

Lähtötarkastus ja paluumuutto

Lähtötarkastuksen eläinlääkärillä ajoitimme viisi päivää ennen lentoa, koska ekinokokkoosi matolääkitys pitää antaa enintään 5-1 vrk ennen paluupäivää ja se on annettava vetin toimesta. Lekurikäyntiin hurahti 300 USD. Pelkkä tarkastus molemmille koirille, ekinokokkoosi madotus ja terveystodistusmerkinnät lemmikkipasseihin maksoivat siis ihan reippaasti. Lue Eviran sivuilta lemmikin tuonnista ja lemmikin paluusta tarkat ohjeet. Lentoyhtiöllä on myös omat ohjeensa. Muista tarkistaa säännöt! Meidänkin tilanteessamme ne olivat jonkin verran muuttuneet 3 vuodessa.

Tullissa pitää mennä tullattavaa -portista, vaikka koirat ovatkin suomalaisia. Tullin täti oli aika aloittelija, ei tiennyt mitä pitää katsoa ja haki jonkin esitteen mistä katsoi. Kerroin hänelle mitkä pitää katsoa (rabies, siru/tatuointi, ekinokokkoosi) ja näytin lemmikkipassit. Koirat otettiin boksista pois ja hän tarkasti sirun toiselta ja tatuoinnin toiselta. Oli muuten kiva itsekseen kärräillä kahta isohkoa boksia ja matkalaukkua kahdella eri kärryllä, kun kentältä ei löytynyt isompaa kärryä!! Ei vaikka pyysin!

Niinkuin lennosta ja bokseissa olemisesta aiheutuva stressi ei olisi riittänyt koirille, Luru vielä halvaantui noin vuorokausi Suomeen saapumisemme jälkeen. Noin 2000 EUR välilevytyräleikkaus saatiin onneksi samantien ja koira toipuu hyvää vauhtia. Tuolla Paluumuutto -sivulla kerron miten epäilen lentojuttujen olleen aiheuttaja, mutta kun ei pysty todistamaan, vaikka suomalaiselta eläinlääkäriltä ja Lurun leikanneelta lekurilta kyselinkin tarkkaan.