Amerikan tuliaisia
23/09/2014 14:22
Melkein tunteellinen reaktio tuli, kun mies toi työmatkaltaan kiireisestä aikataulusta ja vain käsimatkatavaralaukustaan huolimatta Thomas' English muffinseja ja bageleitä ja M&Miä ja Skittlesejä! Nuo Thomas' Bagels Everything on jotakin niin hyvää paahdettuna ja creme bonjourilla että! Samoin English muffinsit, kun ne paahtaa leivänpaahtimessa ja paistaa niiden väliin munan ja laittaa paljon juustoa ja kinkkua. Kyllähän Suomestakin saa bageleita joistakin kahviloista ja leipomoista ja leipomo-osastoilta joistakin kaupoistakin, mutta eivät ne vaan näille bageleille vedä vertoja. English muffinsit olivat usein meidän aamupala ja samoin bageleidenkin väliin laitettiin kaikenlaista ja sai tuhdin ja helpon aamupalan, erilaisen sandwichin.

M&Miähän saa täältäkin, mutta en ole huomannut ihan peruskaupoissa näitä isoja Peanuts M&Miä ollenkaan. Ne on niin hyviä, vähän sellainen Reese's tai Snickers maku. Muutoin täytyy kyllä todeta, että amerikkalaiset karkit eivät olleet minun suosikkejani. Ainoastaan Peanuts M&M:t ja suklaalevyt ja piparminttukarkit tai ne punavalkoiset karkit ja karkkikepit jouluna ja vaahtokarkit ja mini patukat vaikkapa Milky Ways oli herkkua. Ja kun salmiakkiahan perusjenkkikaupasta ei saanut. Suomessa irtokarkkiosastot ovat siis ykkösiä samoin kaikenlaisten sekoituskarkkipussien valikoimat. Samoin kesää haikeana tässä muistellen Suomen irtojäätelöt, tuutit ja puikot ovat jotakin, jota vähemmän USA:ssa kohtasi tai maut ja valikoimien laajuus eivät ainakaan menneet yksiin omien makujeni kanssa. Purkkijäätelöä sitten olikin vaikka millaista ja niitä ei ennen ollut Suomessa. Nykyään ihan perusPrismassakin on jo oliko se nyt Aino vai mikä merkki, jolla on joku makuja maailmalta tai vastaava "erikoisjäätelöiden" pakastinosa eli niitä tuntuu nyt saavan Suomestakin. Tosin ei ne ihan samalta maistu kuin USA:ssa, mutta pääasia, että on erilaisia variaatioita perussuomalaisten jätskivaihtoehtojen oheen.

Muuten amerikkalaiset asiat ovat risteilleet tässä taas useasti mielessä varsinkin, kun saatiin sukulaisen kanssa ruotia Amerikkaa ja siellä asumista ja sen hienoja puolia ja kaipuuta sinne oikein kunnolla tässä joku viikonloppu. Vaikka meilläkin on muutamia Amerikasta muuttaneita tuttuja, ei ole tällä samalla tavalla päässyt keskustelemaan asioista ja tuntemuksista ja nyt olikin tosi mukava huomata, ettei ole yksin näiden ajatusten kanssa. Ns. vertaistuki auttaa tässäkin asiassa, kun oikeasti kukaan ei ymmärrä samalla tasolla tätä kaipuuta kuin ne, jotka itse myös kaipaavat.

Pidämmekin tällä porukalla marraskussa Thanksgiving partyt, joissa mukailemme kiitospäivän ateriaa ja kokkailemme yhdessä. Aika moni ruoka muuttuu ihan muuksi, mutta periaate kokkailusta ja ruokailusta kiitospäivän tapaan pysyy samana. Halloweenkin tässä lähestyy ja haikailen amerikkalaisten kauppojen tarjontaa siinäkin suhteessa. Vaikkei tarvitsisikaan kuvailla miksi Halloween on niin hauska niin kuvailen silti. Koska olen jännitys- ja kauhuelokuvien ystävä, voiko mitään hauskempaa teemajuhlaa kuin paljon kauhuleffoista ammentava Halloween olla!? Ja nimenomaan hauskalla tavalla Halloween tuo tätä jännitystä arkeen lähinnä sisustuksen, ulkokoristeluiden ja tapahtumien muodossa. Täällä Suomessa tämä juhla jääkööt järjestämättä, koska ei se tänne asetu mitenkään samalla tavalla. Niin vähän on kuitenkin vielä täällä tarjolla mitään kunnon juttuja ja menee aika suuritöiseksi valmistaa ja järjestää kaikki itse. Ei ole samoja määriä naamiaisasusteita, koristeita, ruokia, leivonnaisia, teematarjoiluastioita tai mitään muutakaan. Ei sillä, että sen pitäisi tänne Suomeen istuakaan, mutta jos haluaisi fiilistellä amerikanaikojen tunnelmaa niin sitä ei kyllä oikein saa täällä tekemälläkään. Jenkeissä kaikki Halloween jutut oli niin wau ja cool ja loistavasti tuotteistettu ja keksitty ja isollaan. Siellä olisi ollut tosi helppoa toteuttaa Halloween juhlat ja tietysti ympärillä olevat ihmiset olisivat mukana fiiliksessä. Siitä ei pääse mihinkään, että innostun teemajuhlista ja juhlapyhistä, olivat ne sitten Suomessa tai USA:ssa.

Kommentoikaas!



Kesän jälkeen
04/09/2014 20:37
Kesäloma oli oikein mukavaa aikaa, pari viikkoa ulkomailla, viikko kotikonnuilla ja viikko mökillä. Säät suosivat ja koko loman paistoi aurinko ja oli suomalaisittain kuumaa, hellettä - niin ulkomailla kuin Suomessakin. Mökillä oli mahtavaa uida ja olla ulkona, kun ei palellut toisin kuin juhannuksena. Yötkin sai nukkua aitassa ilman peittoa, kun oli niin lämmintä. Pimeä vaan tuli nopeammin ja itikat riesaksi. Kun aurinko laski ja tyyntyi, alkoi niemen kärjessä kuulua valtava kumina, kun hyttysparvet lähtivät liikkeelle. Ääni oli aika kammottava, aivan kuin valtava parvi lähestyisi sakeana rintamana. Myönnettävä on, että ainoa huono puoli oli nimenomaan nuo itikat, jotka eivät savuista tai karkotteista piitanneet, vaan söivät vaatteiden ja karkotekerroksenkin läpi ihon paukamille. Mutta uinti omassa rannassa lämpöisessä vedessä oli ihanaa! Aamuisin oli kiva pulahtaa järveen pienelle uinnille, kun se virkisti muttei kuitenkaan viilentänyt melkein ollenkaan.

Niin se vaan kesä on nyt ohi, kuten vähän pelotti tuolla aikaisemmassa kirjoituksessa. Syyskuun alku on lämmin, pihlajanmarjat ovat kypsyneet ja fondue-iltaa on tiedossa. Kaikkea mukavaa, mutta myös vähän haikeaa, kuten olen jo aiemmin maininnutkin. Tulee taas tämä pysähtyneisyys ja tylsyys kuvioihin. Tai onhan sekin itsestä kiinni, mutta vaikkei sitä ajattelekaan niin joka syksy on ollut täällä vaikea, ihan jokaikinen. Olen kirjaimellisesti ollut kuin maansa myynyt.

Mies on ollut nyt useilla työmatkoilla ja yksi kohdistui USAankin. Hauska oli kuulla juttuja sieltä ja harmittelin, kun en päässyt mukaan. Ei ne muut maat niin harmittanut, mutta toinen kotimaa on vaan niin lähellä sydäntä... Kuulemma siellä on ollut vähän outoa olla, asiat ovat muuttuneet ja unohtuneet itseltäkin eikä ehkä ole enää niin tuttua. Hauska huomio oli ruoan suolaisuus. Taisin tämän blogin alkuvaiheilla kertoakin sipsien suolaisuudesta ja verrata Suomen sipsien suolatasoon ja ero oli moninkertainen. Nyt mies sanoi syöneensä joitakin meidän lempparijuttuja kuten Wing Stopissa kanansiipiä eri mausteilla ja maustettuja perunankuorellisia ranskalaisia niin oli ollut tosi suolaista. Jännä miten sitä ei huomannut 2009 sinne muuttaessa, mutta nyt. Ehkä silloin oli niin paljon uutta ja huomioitavaa, ettei suolapitoisuudet olleet huomionarvoisia. Mutta tottahan se on, että USA:ssa on moninkertaiset määrät suolaa melkein missä vaan verrattuna Suomeen.

Itseasiassa huomasin tuosta päiväyksestä juuri, että tasan 5 vuotta sitten oli lento New Yorkissa ja eka päivä Amerikassa! Sepäs sattui, kun en ole tätäkään pitkään aikaan päivittänyt. Jos nyt ei ole jo tullut ilmi niin kaivattu on USAa ihan urakalla, kaikkea shoppailua ja syömistä ja lähestyttäviä ihmisiä ja loft-asumista ja uima-allasta ja omaa taloyhtiön kuntosalia ja luontoa ja ja ja... Sen verran vielä tuosta shoppailusta, että netistä olen joutunut tilaamaan vaatteeni ja usein kalliilla joitakin Desigualin kuteita, kun kaupoista ei löydy mitään. Siis onhan ne täynnä kaikkea, mutta ei mitään itseä miellyttävää. Muistan viime vuonnakohan se oli kun etsin jotakin yhtä vaivaista jakkua Helsingin keskustassa neljä tuntia! Ainoat hyvät löytyi Stockalta riistohinnoin ja sitten päädyin johonkin "tosi laadukkaaseen" H&M:n jakkuun... On ostoskeskusta ja pikkukauppaa, mutta ei tarjontaa minulle. Saman olen todennut ennen USAan muuttoa ja saman totean yhä uudelleen, kun jotakin etsin. Kohl's oli, sanon sen nyt ja varmaan olen sanonut monesti aikaisemminkin, minun lempikauppani, josta löytyi aina useita vaatekappaleita heti ja kohtuuhintaan. Ja laatukin oli hyvä. Rossin vitosen paidat nukkaantuivat ekassa pesussa, mutta ei kai vitosen paidalta voi enempää odottaakaan. Kaipaan todellakin sitä shoppailun helppoutta ja valinnanvaraa ja nyt tietysti vaatekertojen vanhetessa ja pienentyessä (niin, Suomessa lihoin en Jenkeissä, no liikkuminen ja hyvinvoinnin ylläpito on jäänyt vähemmälle täällä) tarve nousee yhä enemmän esiin.

Kommentoikaas!



Kaikkitietävät
08/06/2014 13:14
Edelleen jaksan ihmetellä, että miten muuten niin fiksulta vaikuttavat ihmiset parjaavat Amerikkaa koskaan siellä käymättä saati asumatta. On todella noloa kuunnella joidenkin ihmisten itsetunnon pönkittämistä sillä, että joo taas jenkeissä sitä ja tätä ja että kyllä minun elämäni on se paras mahdollinen. Mikä ihmeen tarve on lytätä toisia. Hankkisivat itsetunnon ja keskustelisivat asioista asiallisesti eikä omaa heikkoa itsetuntoa pönkittäen. Onhan se nyt selvää, että jos jotakin haukutaan mitään siitä tietämättä on se vain tietämättömyyttä ja monesti juuri omien valintojensa ja itsetunnon pönkittämistä.

Tämä pätee ihan ihmisen muuhunkin toimintaan. Valitetaan ja jurputetaan jostakin toisen käytöksestä ikäänkuin oma käytös olisi aina oikea ja paras ja millekään muulle ei ole tilaa. Jos on sinut itsensä kanssa ei tarvitse välittää muista tai korostaa oman elämänsä sujuvuutta! Vaikka olenkin subjektiivinen näissä USA-asioissa, koska olen siellä asunut, osaan myös asettaa muita asioita samalla tavalla asiakeskeisesti samalle viivalle, vaikken niistä tiedäkään. Jotenkin vaan toivoisi näille kapeakatseisille itsetuntoaan toisia haukkumalla korottaville jonkinlaista herätystä. Miettisivät vähän asennoitumistaan ja mistä se on lähtöisin. Asioista voi keskustella ja väitellä asiapohjalla, mutta mutu-jutut ja oman paremmuutensa korostaminen toisten kustannuksella on aika ikävää.

Pitäisi kai antaa esimerkkejä, jotta asia avautuisi, mutta esimerkeistä ihmiset saattavat tunnistaa itsensä niin en viitsi alkaa kuvailemaan. Voihan tässä heittäytyä kovin filosofiseksi ja ajatella taas sitä että suvaitsevaisen tulee suvaita suvaitsemattomuutta. Mutta huhhuh, ei se mikään ikuinen luuppi saa olla vaan yleisesti se, että luulee tietävänsä kaikesta kaiken ja haukkuu asioita perusteetta tai nimenomaan omien valintojen korostaminen ainoana oikeana vaihtoehtona on mielestäni todella kapeakatseista. Sääli on kai sairautta, mutta säälittää ihmiset, jotka poimivat jonkun roskamedian yksittäisen jutun ja yleistävät koko kansan, että "Näin taas Amerikassa, huhhuh, kannattaa kyllä asua Suomessa!". Miten voi olla niin vaikeaa tuo mediakriittisyys ja omien aivojen käyttö ja suhteellisuuden ymmärtäminen. Sama kun repisi Suomesta yhden yksittäistapauksen ja repostelisi sillä, yhtä tyhmää. Nämä repostelijat voisivat miettiä sitä. Suomessa on kuitenkin 5 miljoonaa asukasta, Yhdysvalloissa 300 miljoonaa. Repikää siitä montako yksittäistapausta sinne luonnollisesti mahtuu enemmän...

No mutta täytyy nyt todeta tähän ikuiseen luuppiin myös se, että välitänhän itsekin näiden ihmisten kommentoinneista, vaikka ei pitäisi. En vaan halua olla tällaisten ihmisten kanssa tekmisissä. Jotenkin perustavanlaatuista olisi varsinkin heikon ihmisen katsoa peiliin ja miettiä miksei nouse omin avuin vaan haluaa polkea muita alas. No se on jo tiedossa, että suurin ajava voima on kateus, vaikkeivät asianomaiset sitä suostu myöntämään. Kateus on paistanut niin monesta tilanteesta läpi, että sitä on turha kieltää. Ei kateus ehkä jostakin huonosta jutusta, vaan ylipäätään kateus, kun moni asia Amerikassa toimii loistavasti. Yritetään tällä jollain asialla nyt saada ne positiivisetkin asiat nollattua. Ja taitaa sitten omassa elämässä on vain pari asiaa jotka toimivat hyvin. Niitä on sitten korostettava vaikka millä keinoin. Huoh, mene ja tiedä. Olisihan se hienoa, jos jokainen katsoisi vähän omaa napaansa pidemmälle asioita ja antaisi jokaisen elää omalla tavallaan. Hienoahan se on, jos on itse löytänyt täydellisen elämän ja elämäntavan, mutta kaiken järjen mukaan sen todellisuudesta kielisi myös järjenkäyttö ja toisien valintojen kunnioittaminen. Eli hienoa, jos kokee oman elämänsä parhaaksi mahdolliseksi, aplodit! Mutta kaikki ei halua elää tietyllä tavalla eikä kukaan ole oikeutettu määräämään mikä on paras tapa elää. Keskustelua näistä voidaan toki käydä. Itse painotan asiallista keskustelua asioista faktojen kera ja keskittymistä omaan elämään. Niistä tässäkin kirjoituksessa oli kyse. Vaikka arvostelen, arvostelun kohteena on mielestäni epäsopiva käytös toisia kohtaan. Oikeudenmukaisuutta vaalivana ihmisenä koen laajakatseisuuden hyveenä ja ilahdun kohdatessani sellaisia ihmisiä.

Kommentoikaas!



Suomen kesä
08/06/2014 12:13
Kesä on täällä vihdoin! Valoisat kesäyöt, lintujen laulu, käkien kukkuminen, lämpimät kesäillat omalla terassilla viiniä siemaillen, mökkiviikonloput, eräily... Kaikki ne on samalla ihanaa, mutta samalla kovin haikeaa, koska tietää Suomen kesän kestävän sen 4 kk, toukokuusta elokuuhun. Amerikassa mahtavat kelit oli 8 kk, maaliskuusta lokakuuhun ja kaiken kukkuraksi syksy ja talvikin olivat auringonpaisteisia. Jotenkin vaan niin sääli, että ikäänkuin kesällä eletään ja syksyllä kuollaan täällä pohjolassa. Kuin kasvit, jotka heräävät henkiin keväällä, kukoistavat kesällä ja kuolevat syksyllä.

No ei auta ajatella sellaista vaan on otettava kaikki ilo irti tästä kesästä. Meillä on mökkipuuhia ja ulkomaanreissuakin kesälomalla, että kyllä se siitä. Mökillä on ihanaa saunoa, vähän puuhastella ja paistaa nuotiolla yömyöhään vielä vaikka yömakkaraa. Mökki järven rannalla on perisuomalainen ja ah niin idyllinen juttu. Niemen kärjessä on kiva arvuutella mikä vesilintu tai muu lintu milloinkin ääntelee ja laulu kaikuu mahtavasti järven yllä.

Kommentoikaas!



Talvi
01/02/2014 12:06
Syksy oli kyllä taas kamalinta aikaa mitä maan päällä voi olla. Siis säämielessä ja liioitellen ja verrattuna USA:n sääkokemuksiini. Jatkuva pimeys aamusta iltaan. Välillä jopa niin hämärää koko päivä, että tuntui olevan jossakin hämärän rajamailla / twilight zone koko päivän. Ripustelimme useita joulu-/ulkovaloja pihalle jo marraskuussa, mutta eipä se kokonaiskuvaa muuttanut. Aivan älytöntä, ettei johonkin maailmankolkkaan paista aurinko lainkaan pariin kuukauteen! Ihan hirveätä on oikeasti olla näkemättä sinistä taivasta tai vilaustakaan auringonsäteistä pariin kuukauteen, enkä oikesti liioittele, sillä aurinko ei oikeasti paistanut marras-joulukuussa lainkaan. Kyllä taas olivat ajatukset ihan jossakin muussa maassa kuin Suomessa pitkin syksyä

Tänä vuonna vasta tammikuussa tuli talvi ja lumi ja pakkanen ja aurinkokin silloin tällöin! Olo helpottui heti. Nythän Amerikassa on ollut ihan hurjia talvimyrskyjä, pahempi talvi kuin Suomessa. Ja kun tietää, ettei se ole siellä normaalia,  on aika kamalaa ajatella kaikkea kärsimystä mitä se on aiheuttanut. Varsinkin puppy millsien koirat ja back yard koirat ovat kohdanneet sietämätöntä kärsimystä ja hitaita ja kivuliaita kuolemia.

Korjailin vähän tätä sivua ja välillä teki mieli deletoida se kokonaan. Kunhan tässä jaksaa niin täytyy ehkä yrittää jaksaa tehdä joku selkeämpi layoutti. Vieläkin saa taistella tuon pohjakuvan ja sivun koon kanssa, mutta ei auta.

Aikaa on kulunut Amerikassa asumisesta jo kauan, tai no toukokuussa 2014 tulee 2 vuotta. Hirveä ikävä iski tuossa kuvia selatessani, mutta minkäs teet. Tarkoitus olisi pysyä täällä Suomessa kaikesta huolimatta.

Kommentoikaas!



Syksy
19/10/2013 09:30
Ruska oli kaunis Suomessakin, vaikkakin USA:n itärannikon ruskalle se ei vedä vertoja. Jenkeissä ruska ja lehdet puissa pysyi kauemmin ja oli värikkäämpää. Erityisesti syvää punaista ja oranssia sekä ko. värien variaatioita olen kaivannut paljon. Joitakin spotteja löytyy täältä etelästä kyllä, mutta pienemmissä määrin. Toisaalta hengästyttääpähän sitten enemmän maisemat, kun ei joka puolella näe. Suomen pääasiassa keltainen ruska oli sekin kuitenkin kaunis eikä voi kyllä olla kuin tyytyväinen tämän vuoden mahtavaan kesään ja alkusyksyyn, jotka olivat sään puolesta tosi hyvät. Lapissa ruska saattaisi olla hetken aikaa melko lähellä itärannikon ruskia, mutta toisaalta kuvien perusteella on sekin vielä vaisumpi tai ainakin erilainen.

Nyt on ollut muutamia pakkasöitä ja pari päivää sitten satoi ensilumi pohjoiseen ja Keski-Suomen paikkeille. Täällä ei lunta vielä ole näkynyt, mutta huurre aamuisin ja iltaisin nurmikoilla on jo huomattu. Lehdet ovat tippuneet puista ja puskista kokonaan, varmaankin se on juuri tuo nopea lämpötilan tippuminen pakkasen puolelle, joka irrottaa pikaisesti loputkin lehdet. USA:ssahan lokakuussa oli vielä +20C eikä yötkään menneet pakkasen puolelle. Siksipä ne lehdet pysyivätkin kauemmin puissa ja esittelivät monipuolista värien loistoa ja värien vaihtumista pitkään.

Yksi sana mikä kuvaa Amerikkaa niin luonnon kuin kulutusyhteiskunnankin näkökulmasta on monipuolisuus. Se kiteyttää aika hyvin sen maan juttuja ja tuo Wow!-elämyksiä useammin. Vaikka kulttuuri on hyvin länsimainen ja siihen on helppo sulautua, on siinä yhteiskunnassa sitä jotakin, jota ei täältä Suomesta saa. Tai sitten tämä Suomen maa ja kulttuuri on vain niin tuttu ja koluttu, että vaikka siitä on erossa siihen tottuu ja turtuu hirvittävän äkkiä. Ja kun monikaan asia tai palvelu tai mikä vaan maassa ei tee poikkeusta vaan tarjoaa ikäänkuin aina vain samaa, ei se herätä omassakaan mielessä oikein uusia ajatuksia. Eikös se ole ihan peruspsykologiaa, että olosuhteet vaikuttavat paljon ja tarjottavat virikkeet. Jos virikkeitä tai niihin ohjaavia signaaleja ei tule mistään, niin eipä kai sitä mitään uutta voi oppia ja keksiä saati sitten jatkuvasti ohjata itseään niihin päin. Tottakai virikkeitä on ja tekemistä ja näkemistä vaikka millä mitalla Suomessakin, mutta ovatko ne mielekästä toimintaa, ovatko ne jotenkin erilaisia, innostavatko ne, onko niissä jännitystä ja herättävätkö ne seikkailumieltä ja aktivoivatko ne jatkuvasti uudelleen?

Välillä näkee ihan selvästi johtopäätöksen silmiensä edessä: pitäisi asua vuosi kerrallaan aina eri maassa niin riittäisi arkeenkin enemmän askartelua. Toisaalta en tiedä onko vuosi hyvä ajanjakso. Voi olla, että se on liian lyhyt siinä mielessä, että juuri ja juuri on tottunut ja mukautunut sen maan tapoihin ja sitten pitää taas lähteä. Ehkäpä aikaa ei pidä rajata, vaan pitäisi mennä fiiliksen mukaan ja olla toisessa maassa niin kauan kuin tuntuu hyvältä.

Jos Amerikkaa kuvaa sana monipuolisuus, Suomeen paluun jälkeen elämää ja ajatuksia Suomessa kuvaa sana levottomuus. Enkä tiedä pääseekö siitä koskaan, ellei toteuta tuota toisiksi viimeisen kappaleen ajatusta.

Kommentoikaas!



Tekstitys
19/10/2013 08:54
Olemme joskus jättäneet elokuvista pois tekstitykset, koska kolme vuotta tottui kuuntelemaan ja katsomaan eikä lukemaan tekstitystä. Varsinkin alussa Suomeen palaamisen jälkeen tekstitys häiritsi suunnattomasti. Se vie huomiota pois elokuvasta/ohjelmasta, sen seuraamisesta, yksinkertaistaa sanomaa ja jättää pois usein olennaisiakin asioita. Kaikista eniten ärsyttää, kun asiat on suomennettu väärin. Joskus ihan väärinkin, mutta pääasiassa huonosti. Suomenkielessä olisi kyllä ollut paremmin sitä ja tätä asiaa kuvaava tapa sanoa sama asia. Toisin sanoen olisi löytynyt tehokkaampi ja suomalainen tapa sanoa asia ja siten saattaa sanoma paremmin perille.

Kun on elänyt amerikkalaisessa kulttuurissa, aukeavat vitsit ja viittaukset paljon paremmin ja saa paremmat naurut, kun tietää syvemmin mistä on kyse. Tämänkään takia ei ole hyvä lukea tekstityksiä, koska suomentajat eivät monesti ole perehtyneet toisen maan kulttuuriin kovinkaan paljon. Aluksi leffateatteriin meno tuntui USA:ssa vähän oudolta, että tajuaakohan siitä elokuvasta mitään ja meneekö kaikki ihan ohi ilman tekstitystä. Mutta jo kerrasta kokemus oli antoisampi kuin koskaan tekstien kera. Ihan eri tavalla ehti syventyä elokuvaan ja sen puheeseen, vaikka pelkäsi päinvastaista.

Kommentoikaas!



Tylsyys
19/10/2013 08:41
Niinhän siinä kävi, että manatessani tylsyyttä tulikin eteen kaikenlaisia terveysongelmia ja elämä lähti alamäkeen. Nyt ehkä ollaan hetkeksi selvillä vesillä, mutta enpä taida uskaltaa enää marista tylsyydestä ja pysähtyneisyydestä, sillä terveys on aina tärkein. Oli se sitten itsellä tai sukulaisilla tai omilla lemmikeillä.

Draamat poislukien Suomessa elämä on kuitenkin turvallista ja pitää itse muuttaa asioita, jos ne eivät tunnu oikeilta. Mutta kuten edellisissä postauksissakin mainitsin, täällä vaan jotenkin turtuu ja jämähtää helposti samoihin kaavoihin.

Kommentoikaas!



Turvallisuus ja pysyvyys
21/09/2013 09:20
Ei mennyt monta vuotta (yksi!), että ajatus on taas kääntynyt siihen suuntaan, että Suomessa on tylsää. Vaikka kuinka yrittää itse kehitellä juttuja ja etsiä muunlaisia haasteita, ajatus tuntuu aina karkaavan jonnekin ulkomaille. Ehkä se vain on niin, että kun ulkomaille muuton kirppu on kerran purrut, et pääse syyhystä koskaan...

Välillä oli jo aikoja, kun tämä pysähtyneisyys tuntui tosi hyvältä. Niinkuin nyt nuo kaksi viimeisintä bloggausta kielivät siitä. Liekö se sitten taas tämä syksy, joka aiheuttaa levottomat jalat. Jotkut ihmiset eivät vaan tunne elävänsä ollessaan paikallaan. Ajanvietot, kulttuuritapahtumat sun muut tuntuvat turhilta eivätkä motivoi. Voisi tehdä kaikenlaista, mutta asiat tuntuvat jotenkin liian arkipäivisiltä eivätkä innosta. Tämäkin syksy (syyskuu) on ollut suhteessa tosi lämmin ja aurinkoinen pitkään, joten pelkkää säätä ei voi syyttää. Ja onhan tässä mukavia ja nautinnollisia asioita ja hetkiä vaikka millä mitalla, mutta miten sen nyt sanoisi kärjistetysti: mikään ei tunnu miltään! Silloin tällöin on ihanaa kuunnella rankkasateen ropinaa peiton alla siemaillen teetä, polttaa kynttilöitä, vaihtaa kesäkukat kanerviin, ostaa lisää kynttilöitä, sisustaa, nauttia kotona olemisesta, viettää illanistujaisia sun muuta. Mutta nykyään elämäniloon ikäänkuin tarvitsee jotakin suurempaa tai siltä se ainakin tuntuu. Arki ei nyt sentään ole vihollinen, mutta mitään mikä rajoittaa liikkuvuutta tai jumittaa liikaa ei kyllä kaivata lisää.

Onhan tällaiseenkin "lääke": ravisuttaa elämäänsä kunnolla. Tai kuten jotkut viisaammat sanovat, muuttaa pienillä asioilla arkirutiinejaan. Mielenkiintoista kuitenkin on, että jääkö täällä Suomessa tämän lintukodon turvallisuuden ja helppouden loukkoon? Vaikka nuo asiat ovat omalla tavallaan erittäin tärkeitä ja suoranaisia lahjoja, ei niitä varmaan osaa arvostaa ennenkuin ne menettää. Ei, nyt tässä ei ole kyse siitä vaan siitä mitä elämältään haluaa. Mutta itsestäni ainakin tuntuu, että ajatukset eivät enää lennä, kaipaa jotain erilaista, mutta ei osaa enää irtautua. Ihan turha on nyt sitten kenenkään turvallisuutta kaipaavan ja pysähtyneisyydestä nauttivan vetää herneitä nenäänsä. Jokainen elää omaa elämäänsä ja jokaisella on omat unelmansa ja tapansa katsoa maailmaa. Tällaisia vaan on "kahden maan välille" jäävän ajatukset silloin tällöin. Toivottavasti muut paluumuuttajat eivät koe samaa, ei tätä toivo kenellekään. Tai toisaalta pitäähän tämä syyhy pienen villin ajatuksen mielessä, ettei ihan lässähdä ja ala elämään itselleen vääränlaista elämää.

Niin ja vielä itse toiminnan ihmisenä voin sanoa, että myös taloudellinen tilanne ja järkevä luonne asettaa rajoja sellaiselle spontaaniudelle, että muutetaanpas vaikka takaisin USA:han tai jonnekin muualle. Se kutkuttaa, mutta eihän sitä oikeasti ole järkeä ruokkia nyt sellaista ajatusta. Ja montaa muuta ravisuttavaa asiaa ei oikein voi tehdä. Laskuvarjohyppykin antaa varmaan vain kertaendorfiinit eikä sieltä ole varaa koko ajan kaikkia iltoja hypellä. Toivonkipinänä nyt kerrottakoon kuitenkin, että alan ainakin etsimään jos en kokeilemaan joitakin uusia asioita, jos ei harrastuksia niin edes muunlaista tapaa reagoida asioihin. Ja kyllähän tylsien harrastusten aloittamisen sijaan löytyy niitä epätylsiä ja innostaviakin, pitää vaan etsiä sitä omaa eri tavalla eikä pakottaa itseänsä johonkin omasta mielestä typerään toimintaan vain siksi, että pysyy liikkeessä. On vain katsottava asioita vähän eri näkökulmasta ja löydettävä pienten ilojen lisäksi suuria tai jos ei kooltaan mahtavampia niin ainakin erilaisia iloja. Keinoja siis löytyy niillä resursseilla mitä on, mutta mielenkiintoista onkin, että estääkö jokin tässä kulttuurissa tämän toteutusta vai onko se vain omasta tahdosta kiinni? Helppohan se on usein syyttää olosuhteita, mutta loppupeleissä kaikki on itsestä kiinni. On kuitenkin selvää, että ulkomailla asumisen kokemus voi aiheuttaa tällaisia pohdintoja ja levottomuutta.

Kommentoikaas!



Yhteisöllisyys
21/09/2013 08:30
Yksi iso syy miksi muutimme nykyiselle asuinalueellemme on sen amerikkalaishenkisyys. Asuinalue on ainakin epätyypillinen suomalaiseksi asuinalueeksi, jos ei nyt suoranaisesti amerikkalainen. Paljon kaipaamiamme piirteitä entisistä meren takaisista asuntoyhtiöstämme kuitenkin on ja moni asia tuo muistoja mieleen. Ihmiset tervehtivät, hymyilevät ja tuntuvat jotenkin tyytyväisiltä. Jotkut taloyhtiöt järjestävät säännöllisesti illanistujaisia taloyhtiön asukkaille ja useiden taloyhtiöiden isommat juhlatkin on ollut.

Yhteisöllisyys ja ystävällisyys oli normaalia jenkeissä. Oli pool partyja ja muita asukkaita kokoon haalivia tapahtumia. Jotkuthan haluaa olla rauhassa eikä tutustua naapureihinsa, itse taas kaipasin sitä palattuani Suomeen enkä uskonut, että mistään löytyy samanhenkistä aluetta saati sitten naapureita. Mutta siltä nyt vähän näyttää, mikä on ollut aika kiva ja kaivattu asia!

Asukasyhdistys on myös aktiivinen aktiviteetteineen ja projekteineen. Yksi tärkeä juttu on maisemointi. Itärannikolla USA:ssa omat asuntoyhtiömme olivat aina hienosti ja siististi maisemoineet asuinalueen ja talojen väliin jäävät nurmialueet, istutukset ja polut. No lisäähän se viihtyvyyttä tosi paljon! Myös täällä on siistiä ja viihtyisää ja maisemointi näkyy. Suomen mittakaavassa asutaan vähän kuin maalla, mutta riittävän lähellä Helsinkiä kuitenkin. Kyllä sitä siis saattaa löytää pienen palan amerikkalaisuutta elämäänsä Suomestakin, kun vaan oikein etsii. Itse asiassa tämähän taitaa olla melkein ainoa merentakaisia aikoja henkivä asia sen lisäksi, että tykkäämme kutsua kavereita dinnerille kotiimme. Meille ripaus amerikkalaisuutta on tärkeä tunne, koska viihdyimme siellä ja olemme kaivanneet monia juttuja.

Kommentoikaas!



Pääkirjoitus melkein amerikkalaisen silmin
03/08/2013 13:13
Tässä joku aika sitten Hesarin pääkirjoitus herätti ihmisissä aika kahtiajakoisia tunteita. Lyhyestä luettelomaisesta tekstistä jotkut saivat hirveätä ahdistusta ja jotkut innostuivat positiivisesti tai ottivat sen huumorin kannalta.

Harvemmin jaksan ottaa kantaa erilaisiin tuotoksiin, jotka sananvapautta hyödyntäen on tehty. Minusta teksti on harmiton, kirjoittajan omia hyvin kepeitä huomioita esille tuova. Moni asiahan on näin kuin hän kertoo. Minulle teksti ei vaan anna sinänsä mitään. Tuttuja juttuja ja arkisia huomioita. That´s it.

Jotkut kiihkoilevat, että minkä tasoisesta journalismista maksavat. Hesari on mielestäni maksullinen ja jokainen voi päättää tilaako sen vai lopettaako tilauksen yhden muutaman rivin kirjoituksen vuoksi. Kirjoittaja ei liiemmin edes ota kantaa vaan toteaa. Ei hän julista ja kaiva kiveen tämän olevan lopullinen totuus ihan kaikkialla ja jokaisen elämässä. Jokainen lukija laittaa siihen omat piilomerkityksensä tulkitessaan sitä ja lukiessaan rivien välistä, varmaan sillä kuuluisalla heikolla suomalaisella itsetunnolla. Jotkut intoutuvat haukkumaan Amerikkaa. Ja tietysti koskaan siellä käymättä ja tietysti aivan samalla tavalla kuin kirjoittajakin: omia henkilökohtaisia mielipiteitä ja havaintoja kertoen.

Antakaa hyvät ihmiset ihmisten kirjoittaa ja sisällyttää kirjoituksiinsa mielipiteitä kaivamatta niistä sen suurempaa vihapuhetta. Aika tylsäksi menee kaikki, jos aina kirjoitetaan vaan tiukkaa asiatekstiä objektiivisesti. Tottakai löytyy vastakkaisia mielipiteitä ja heillä on yhtäläinen oikeus sanoihinsa, mutta mietin siis mikä vieraiden ihmisten teksteissä ja varsinkin kertaluontoisessa voi rassata niin paljon? Ihmettelen minkälaisten ihmisten maailmaa tämäkin lyhyen lyhyt pääkirjoitus keikautti? Siksi satun ihmettelemään tätä, kun se liippasi läheltä omaa elämääni, mutta itse en sen kummemmin reagoinut silti siihen. Tuossa jo kerroin, että teksti oli minulle yhdentekevä. Ymmärtääkseni sen oli juuri tarkoitus olla tuollainen eikä journalismin huipputuote.

Tuli muuten tässä yhteydessä mieleeni palaute, jonka itse sivustani sain (ei kirjaimellisesti mutta pääasiat): "Mikä asiantuntija sinä kuvittelet olevasi kolmen vuoden asumisella, itse olen asunut yli kymmenen vuotta. No oletpahan sitten käyttänyt johonkin aikaa." Tai jotain sinne päin. On se kumma, että maailma täynnä blogeja ja paskempiakin asioita, jotakin rassaa toisen näkemykset niin kovasti. Olen ilmeisesti väittänyt olevani asiantuntija ja tämä sivu on ilmeisesti jollakin tapaa häneltä pois. Etusivulla nimenomaan korostan, että ei faktoja vaan omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä. No vihaajia on kaikkeen lähtöön, motiiveja voi vaan miettiä. Hän siinä kymmenen vai kaksikymmentä vuotta asuneensa tuomitsee tekstini, muttei ole itse varmaan kirjoittanut lausettakaan. Ehkä hänen mielestään vain 50-vuotta asuneella on oikeus kommentoida miten asiat kokee. Kuulostaa katkeruudelta ja "jos ei minulla niin ei muillakaan". Käyköhän hän kommentoimassa jokaisen nuorenkin blogia, että mikä asiantuntija sinä luulet olevasi, minä olen sentään 89-vuotias. No mutta lähtökohtaisesti perustelut ja ehdotukset mielipiteisiin tulisi esittää eikä vain ilmaista halveksuntaa. Mutta jos tätäkin sivua lukee, luulisi nyt jokaisen jo etusivulta tajuavan tämän olevan yhden ihmisen kokemus. Ei tähän voi kiertäen ja kaartaen herkkää lukijaa alkaa silittelemään, että tällä tarkoitan nyt tätä ja tätä ja joka väliin laittaa että huom tämä on siis vain minun mielipiteeni. Johan tästä tulisi hirveän raskasta luettavaa ja etenkin kirjoitettavaa, sillä kirjoittamista varten tämä sivu on ja tietääkseni jokainen kirjoittamisen poltetta tunteva saa kirjoittaa miettimättä että voi ei, onkohan jenkeissä minua kauemmin olleita tai tästä ja tästä asiasta kauemmin tietäneitä, no nyt en kyllä sitten uskalla sanoa sanaakaan, kun hänen subjektiivinen kokemuksensahan voi olla täysin erilainen ja hän saattaa järkyttyä tai olla eri mieltä. MINUN MIELESTÄNI kaikella paitsi toista eläväistä tai toisen omaisuutta vahingoittavalla tai vahingoittamaan kehottavalla puheella ja kirjoituksella saa olla paikkansa.

Kommentoikaas!



Kesä on Suomen parasta aikaa
03/08/2013 09:58
Pitkän hiljaisuuden jälkeen päätin palata taas päivittämään kuulumisia. Joku päivä sitten katsoin Obaman livepuheen keskiluokalle pretzeleitä napostellen ja purin jenkeistä tuotuja muuttolaatikoita, jotka sisälsivät kaikkea sälää, jotka toivat muistoja mieleen ja siitä vielä taaksepäin pidin Build Your Own Burger, Hot Dog & Sundae -pirskeet.. Muutoin USA ja muistot ovat pysyneet taka-alalla ja on nautittu täysin rinnoin suomalaisesta kesästä.

Juhannuksena löysin parhaan saunomismuodon ikinä: savusaunomisen! Kyllä sitä riemua juosta lauteiden ja järven välillä riittikin enkä olisi millään malttanut lopettaa. Todella kuuma savuntuoksuinen sauna ja kylmä raikas järvivesi - aivan mahtava yhtälö.

Kesälomallakin oli viime kesään verrattuna ihan mahtavat säät ja päätimmekin pysyä Suomessa, kun oma uusi kotimmekin oli ihan uutukainen ja sitä oli kiva ajan kanssa laitella. Terassi öljyttiin ja aita tilattiin, sisälle osteltiin mattoja jne. Tottakai omalla terassilla vietettiin paljon aikaa, koluttiin pääkaupunkiseudun ulkomatkailukohteet ja ulkoiltiin paljon. Tuntui vähän kuin olisi ollut jossain ulkomailla tai ainakin muualla kuin kotona, kun sää oli koko kolme viikkoa ihan täydellinen ja kävimme tuossa ihan vieressä olevalla uimarannalla useaan otteeseen.

Jotenkin hurjalta tuntuu miten viime syksy oli niin kamala täällä Suomessa. Vaikka monet sanoivat, että se on varmasti se suuri muutos jenkeistä muuttaessa, joka vaikuttaa ja jonkinmoinen jos ei kulttuurishokki niin kulttuuriahdistus ainakin. Jotenkin en voinut sitä uskoa, mutta pakko kai se on myöntää, että osa huonosta fiiliksestä johtui vain siitä. Ja sellaisesta pysähtyneisyydestä: "Tätäkö tämä nyt on?" jne. Nyt kun on oma asunto ja suunnitelmat Suomessa eikä toinen jalka ole koko ajan "kynnyksen toisella puolella" voi jotenkin rentoutua ja luottaa, että elämä voi olla mukavaa täällä Suomessakin. Kun se on todellakin ollut, mutta vasta tänä vuonna kunnolla. Ihania ilonhetkiä mahtui toki myös 2012-vuoteen, mutta pääasiallisesti sitä varjosti ja painosti sellainen tyytymättömyyden ja ahdistuksen tunne. Siksi kai Suomen ja suomalaisten heikkoudetkin ja ikävät tavat pistivät kuin neula silmään.

Mutta vielä on siis kesää jäljellä, joten nautittakoon siitä täysillä! Nyt on sattunut arjen alettua myös hienot kelit aina viikonloppuvapaiden ajaksi, joten pitää imeä tätä kesäfiilistä itseen talven varalle oikein kunnolla. Illat ovat jo pimentyneet ja uimarannan merivesi kylmentynyt huomattavasti, mutta sää ja luonto on vielä kaunis. Alitajuisesti tuo syksy ja tuleva kaamos jo vähän ahdistaa, mutta toisaalta olen itse jo purkanut ajatukset ja liittänyt ne ihan johonkin muuhun kuin Suomen masentavaan säähän syksystä eteenpäin, että tämä syksy tulee olemaan erilainen. Niin no asennehan sen ratkaisee aina joka tapauksessa. Varsinkin nyt kun epävarmuuden ja kulttuurishokin taakan luulisi olevan takanapäin.

Kommentoikaas!



Kylmin mutta aurinkoisin maaliskuu
13/04/2013 15:37
Sanottiin, että maaliskuu oli kylmin mutta samalla aurinkoisin vuosiin. Näinhän se oli. Lunta ja pakkasta riitti pitkään, mutta aurinkokin näyttäytyi useasti. Varsinkin pääsiäisen aikaan aurinko paistoi putkeen varmaan viikon! Se oli aika ihme näissä Suomen keleissä, mutta kyllä sitä kaivattiin ja tarvittiinkin. Talven kun sanottiin olevan taas pilvisin moniin vuosiin.

Historiallisia ilmiöitä tai ei, kevät tulee ja nyt sataa vettä. Lumet ovat pääosin sulaneet lukuunottamatta tienpientareita ja se inhottava hiekoitushiekka on lakaistu pois pääosin kaikkialta missä minä ainakin liikun eli kodin ympäristöstä, Helsingin keskustasta ja työmatkareitiltäni.

Toukokuussa pääsemme muuttamaan omaan kotiin - vihdoin. Omakotitalon etsiminen oli yhtä tuskaa ja päätimmekin muuttaa kivaan rivitaloon ja ehkä sitten joskus rakennuttaa oman, kun rikastutaan, hehheh. Pk-seudulla pitää mennä aika kauas, että saa johonkin järjelliseen hintaan muuttokelpoisen/-valmiin talon ainakin meidän makuun. Ensiksi kiehtoi remppaaminen, mutta sitten otimme järjen käteen, että ei me oikeasti jakseta. Päätös tuntuu nyt tosi hyvältä ja helpottavalta. Ei tarvitse rempata eikä huolehtia muutenkaan mistään omakotitaloasumisen vastuista. Tuleva asuntomme on itseasiassa hieman jenkkityylinen eli samankaltaisuutta edelliseen Marylandin asuntoomme on huomattavissa, mikä on kiva juttu. Tykkäsimme nimittäin MD:n asunnostamme paljon.

Helsingissä Lasipalatsin aukiolla on 8.6. lauantaina Amerikka-tori, johon ovat kaikki tervetulleita ohikulkumatkoillaan. Siellä on muutamia Amerikka-henkisiä yrityksiä, musiikkia, Suomi-Amerikka yhdistysten liitto standeineen jne. Poiketkaahan torille! Peukut pystyyn hyvien säiden puolesta! Tuttavat entisillä kotikonnuilla DC:n alueella ovat kertoneet +28C lämpötiloista. No nyt siellä näyttää taas olevan +15 ja ylöspäin, mutta niinhän se oli että ekan leskenlehden näin Marylandissa helmikuussa 2012 ja silloin taisi pari päivää olla samat yli +20C lämpötilat. DC:ssä oli huhtikuun vaihteessa taas kirsikankukkafestivaalit ja muutkin puut ovat siellä nyt täydessä kukassa. Kyllä se kunnon kevät ja kesä tulee kohta tänne Pohjolaankin, on sitä odotettukin!

Kommentoikaas!



Kevät
03/03/2013 15:16
Edellisen masentavan kirjoituksen päälle jotakin iloa elämään! Kevät tulee kovaa vauhtia! On ihana ollut huomata, miten aamulla töihin mennessä ja töistä tullessa on valoisaa. Kyllä valo ja aurinko ovat sitten tärkeitä. Tämä talvi onkin ollut ennätyspilvinen, aurinkoa todella harvoin. Eilen oli kuitenkin taas aivan mahtava keväinen sää, aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja oli pikkupakkanen. Läheisillä kävelyteillä oli enää harvoissa paikoissa jäätä ja lunta. Illalla tosin alkoi sakea lumipyry ja satoi koko illan ja yön. Varmaan 40 cm lunta kertyi ainakin tuohon meidän viereiselle tielle. Mutta kyllä se kohta sulaa, jee! Kevättä kohti kaikenlaiset tapahtumat varmasti lisääntyvät ja tulee ulkoiltua enemmän. Yhdet kaverit muuttivat juuri jenkeistä takaisin, kohta pääsee kuulemaan heidänkin kokemuksiaan elämästä siellä ja paluumuutosta. On kiva välillä vaihtaa kuulumisia samanmielisten ja samaa kokeneiden kanssa.
Kommentoikaas!



Maakohtaiset ajatukset
03/03/2013 14:58
Johan on taas vierähtänyt aikaa sitten viime päivityksen. Syynä varmaankin sama kuin edellisessä viiveessä, ei ole kovin mielenkiintoista eikä iloista kerrottavaa. Luin tuossa juuri varsinkin tuota tämän sivun Ulkosuomalaisuus-osiota ja järkytyin miten paljon Suomeen muutettuani olen muuttunut takaisin samoihin kaavoihin kuin täältä lähtissä. Eli ajatukset ovat todellakin pitkälti maariippuvaisia, eikä niistä saa pidettyä kiinni erilaisessa kulttuurissa. Eli pelätty ja ennakoitu kaavoihin ja suomalaisuuteen kangistuminen on valitettavasti tapahtunut. Yritin pinnistellä sitä vastaan aika kauan, mutta ei siinä oikein mikään auta tai sitten ympäristössä ja maassa ei vain ole mitään tarpeeksi motivoivaa pinnistellä.

Vaikka Suomessa on niin paljon hyvää ja hienoa, väistämättä elämä on ollut täällä negatiivisempaa ja ahdistavampaa eivätkä ajatukset ole enää niin selkeitä. Johtuuko se auringonpaisteen puutteesta vai kanssaihmisistä, sitä en tiedä, mutta vaikutukset ovat selvät. Sinänsä mielenkiintoista, että on pitänyt tätä päiväkirjaa parin vuoden ajan, niin voi palata tarkemmin miltä mikäkin silloin ennen tuntui ja päästä Amerikan aikojen tunnelmasta kiinni. Lopultahan se on ikuisuuskysymys, että millaisia suomalaiset ovat. Ystävien ja työkavereiden kanssa kohtaamiset ovat olleet miellyttäviä, mutta muuten ventovieraiden kohtaaminen jo heti viime kesästä alkaen on ollut kaikkea muuta kuin miellyttävää, harvoin edes siedettävää. Vastaantulevien ihmisten hapannaamat päivästä toiseen ei vahvista omaa asennetta, pikemminkin vetää väistämättä välttelemään katsekontaktia ja käpertymään itseen. Autoilijat ja niiden töykeys on ihan jotakin muuta kuin kohteliasta.

Yksi jännä ja voimakas ajatus tuli mieleen tungoksesta. Se mikä oli ihan normaalia ja täysin stressitöntä DC:ssä olivat tungokset ja ihmispaljous missä tahansa vaikkapa museossa. Ne sujuivat ihan itsestään eikä niissä tuntunut stressaavan ollenkaan vaan se oli ihan normaalia. Annas olla kun kävin täkäläisessä museossa, niin ihmispaljous ja tungos oli ihan jotakin muuta kuin neutraalia. Tungoskin on siis erilaista eri maissa, sen erilaisuus pisti silmään taannoin kun siihen jouduin. Ihmiset eivät Suomessa hymyile, katso toisiaan silmiin, väistä, anna toiselle tilaa, sano kohteliaisuuksia eli eivät siten millään tavalla sujuvoita tai helpota jo olemassa olevaa tungosta ja siitä aiheutuvaa esim. nähtävyyden katselemisen hitautta. Minua vaan jostakin syystä ärsyttää se, että tällaisissa tapauksissa toiset ihmiset käyttäytyvät kuin toiset olisivat ilmaa, ei minkäänlaisia eleitä kohteliaisuudesta tai muustakaan millä voisi helpottaa kaikkien oloa. Kuinka vaikeata sekin olisi jossakin näyttelyssä, että edettäisiin sujuvasti toisia ajatellen, katsottaisiin silmiin ja sanottaisiin anteeksi ja hymyiltäisiin jne. Tungos Suomessa on siis varsin epämiellyttävä kokemus. Voi ihme, eikä kyse ole edes kunnon tungoksesta ja silti se tuntuu täällä paljon pahemmalta. Mietin juuri 4th of Julyn ihmispaljoutta National Mallilla, väkimäärää ei voi edes verrata jonkun näyttelyn väkimäärään ja silti kaikki oli tosi sujuvaa. Ihmiset ovat USA:ssa kohteliaita suuressa joukossa ja silloin älytön aikaa vievä tungoskin on paljon miellytävämpää kuin täällä.

Kaikista inhottavin asia täällä on juuri ihmisten töykeys. Neuvotaan minne koira pitää viedä pissille, väitetään että koira on paskantanut jonnekin vaikka kakkani aina kerään, huudellaan vieraille ihmisille ihme ohjeita, kysytään vihaisen tuomitsevasti asutko tässä talossa kun vien roskia vähän eri kautta kuin normaalisti (! kyllä, luuli etten asu hänen talossaan ja auta armias käytän hänen kallisarvoista roskakatostaan, vähintään sodanjulistushan sekin olisi..). Tällainen ei tulisi kuuloonkaan USA:ssa. Siellä oikeasti otetaan toinenkin huomioon tällaisissa asioissa eikä haluta loukata. En usko että nämä suomalaisetkaan edes tajuavat, miten pahoittavat aina toisten mielen. Ihme naapurikyttääjien valtakunta jos suoraan sanon! On eri asia puuttua oikeisiin asioihin kuin purkaa omaa katkeruuttaan, elämätöntä elämäänsä ja ahdistustaan toisiin. Mitä ihmettä se muutakaan voi olla, minua ei ainakaan kiinnosta puuttua kuin oikeasti tärkeisiin asioihin ja annan toisille ihan oman rauhan kävellä tuolla. Toisaalta on hienoa huomata, että ihmisillä menee niin äärettömän hienosti ja hyvin, että niillä on aikaa aukoa päätään kaikesta turhasta ja olemattomasta ihan vaan purkaakseen tästä pikkuasiasta heille aiheutunutta suunnatonta ahdistusta. Hienoa, että asiat on niin hyvin, että suurin ongelma ja epäkohta maailmassa on vieraat ohi kävelijät. Tosi asiassa en usko tähän viimeiseen ajatukseen, ei ihmisellä voi mennä hyvin, jos pitää kaikesta mahdollisesta huudella. Kaikenlaisia mummoja ja kotiäitejä oli jenkeissäkin, mutta ei siellä kyllä toisten asioihin puututtu tällä tökeröllä suorastaan vit...maisella tavalla. Ihan kuin nämä elämäänsä kyrsiintynet suomalaiset haastaisivat riitaa ahdistuksissaan. Ei voi kuin toivoa, että heillekin tulisi jotakin vakavampaa ja pahempaa ajateltavaa elämässä tai toisaalta kaiken paskamaisen elämänsä oheen jotakin niin hyvää, että loppuisi tuo ahdistuksen levittäminen. Vaikka minuakin ärsyttää kanssakävelijät tuolla, siis tuollaiset pahanilmanlinnut, niin se johtuu ainoastaan siitä, että minusta töykeys ei ole hyve. Miksi ihmeessä tässä kulttuurissa ollaan tuppisuita, mutta päätä kyllä osataan aukoa. Mahtaa olla todella ahdistava elämä!

Omakin elämä on ahdistavaa siinä mielessä, että antaa kaiken vaikuttaa ja on liikaa ulkoaohjautuva, on antanut periksi tälle kulttuurille jos niin voi sanoa. Mutta omaksi puolustuksekseni, kyllä tämä suomalainen kulttuuri painaa päälle varmaan itse kullakin ja töykeys ja negatiivisuus tarttuu ja moni varmaan huomaamattakiin jatkaa vaan samaa oravanpyörää eikä kenelläkään ole kohta mitään hyvää sanottavaa yhtään mistään. Yritä tässä nyt sitten levittää hyvää mieltä ja kohteliaisuutta, sitä mitä Amerikassa kohtasi päivittäin. Helpommin sanottu kuin tehty.

Jostakin artikkelista luin, että ihmisen ei kuuluisia asuttaakaan tällaista periferiaa kuin Suomea. Että ei ole maantieteellisesti elämälle tarkoitettu, varsinkaan tuon auringonpaisteen puutteen vuoksi. Itselläkin käy välillä väistämättä mielessä ajatus, että tosiassa nämä pk-seudullakin olevat ihmiset haluaisivat asua yksin jossakin mökissään itseensä käpertyneinä ja epäsosiaalisina, mutta nykymaailma ja kaupungistuminen vain pakottaa ne elämään täällä heidän mielestään varmaan helvetillisessä sosiaalisia kontakteja vaativassa ympäristössä. Ja onhan siinä aika kova ristiriita. Siis siinä, että sisältä ihminen haluaisi olla ahdistuksissaan aivan itsekseen ja kun joutuu tällaiseen sosiaaliseen (normaaliin) kanssakäymiseen tästä aiheutuu voimakasta stressiä. Mene ja tiedä, onko evoluutio muuttanut suomalaista liian hitaasti kohtaamaan tiheästi asutun, kansainvälisen ja kaupungistuneen maailman? Itseni on nyt pakko myöntää, että Amerikassa oli miellytävämpää asua ja välillä mietin, että miksi ihmeessä palattiin. Toisaalta täällä on hyvä työ ja työkulttuuri on inhimillinen. Jaa-a, kaikkea ei kai voi saada. Pitää vaan yrittää tehdä joitakin positiivisuuspläjäyksiä tähän arkeen ja olla välittämättä töykeistä ihmisistä. Eikä saa katkeroitua, se on pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua. Jokainen on kuitenkin oman elämänsä seppä kulttuurin painostuksesta huolimatta. Eli taistoon vaan ja jakamaan iloisuutta, vaikka muut sylkisivät päälle! Siinä on haastetta kerrakseen. Kaikkien, itsenikin, olisi hyvä muistaa, että käytös ja olemus tarttuu. Miksen sitten tartuttaisi hymyä ja rentoutta tämän jo voimakkaasti vallitsevan ankeuden sijaan, vaikka se olisi kuinka vaikeaa ja haastavaa? Välillä ei vaan jaksa. 

Kommentoikaas!



Suomalainen joulu
23/12/2012 10:41
Meillä on tänä jouluna pitkä joulu, sillä aaton maanantaihin sijoittumisen takia päätimme viettää oman joulun lauantaina ja sunnuntaina ja sitten jatkaa maanantaina ja tiistaina sukulaisten luona, sillä lähdemme aattoaamuna ajelulle kohti Keski-Suomea. Aattomme koostui siis joulusiivouksesta, saunan pesusta, löylytippojen hankinnasta (vasta unohtui, mutta onpahan juhannussaunassa sitten jotakin odottamista), kinkun paistosta, kuusen koristelusta, koirien lahjojen paketoinnista, piparkakkujen paistosta, jouluillallisesta, joulusaunasta ja herkuttelusta. Saattaa kuulostaa ihan perusjoululta, mutta meille tämä joulu on kaikin puolin ihan tohkeissaan fiilistelyä, koska suomalainen joulu on kuitenkin erilainen.

Tärkeimmät erot jenkkijouluun ovat kontrasti ulkona ja sisällä. Paukkupakkasesta luminietosten keskeltä on ihana tulla lämpöiseen ja jouluntuoksuiseen kotiin. Tämä kontrasti puuttui jenkeissä kokonaan, koska oli aina niin lämmintä eikä kolmeen vuoteen sattunut kuin yksi valkea joulu. Joulukuusta emme USA:ssa hakeneet, Suomessa se oli ihan pakko saada. Kaunis siitä tuli ja kiva oli koristella vanhoilla jemmaan jätetyillä koristeilla, kun ei muistanut mitä kaikkea joululaatikkoon olikaan jättänyt. Kuusen tuoksun vuoksi sen hankimme ja ihan metsäkuusen Siperiankuusen sijaan, vaikka neulaset rapisevatkin enemmän. USA:ssa kuuset olivat enimmäkseen juuri noita Siperian kuusien kaltaisia, sellaisia melkein keinotekoisen näköisiä, joissa neulaset ovat tiukassa ja havunoksat paksuja ja erittäin tuuheita. No tämä metsäkuusi oli myös odotettua tuuheampi, itse asiassa tosi tuuhea. Sekin kun oli nimenomaan joulukuuseksi kasvatettu. Toinen merkittävä ero on valmiin harmaasuolatun kinkun paisto. Kinkusta tuli takuumurea ja sopivan suolainen vähällä vaivannäöllä (sulatus ja uuniin), kun taas Amerikassa piti etsiä sopiva possunpala ja käsitellä se alusta alkaen. Suomalainen jouluruoka on itseasiassa todella helppo, jos ostaa laatikotkin valmiina. Ainoastaan piparit paistoimme tällä kertaa itse, tosin taikina oli valmistaikina.

Suomalainen joulun tunnelma on ollut meille kaivattua vaihtelua. Melankolisesta suomalaisesta joulumusiikista en välitä, joten kuuntelimmekin pipareita paistaessamme iloisia amerikkalaisia joululauluja. Kannattaa kokeilla, tulee aika iloinen mieli. Paljon pahaa, köyhyyttä ja kärsimystä on joka paikassa, kaikilla ei ole joulu, mutta jotta itse pystyy mitenkään nauttimaan ja iloitsemaan, on vain suljettava mielensä, kun ei voi auttaa. Auttaa voi pelastusarmeijan joulupataan lahjoittamalla ja muutenkin antamalla edes hieman osastaan. Sillä ei kyllä aina saa ostettua omaa tuntoa, erityisesti pakkaseen jätetyn kissan tilanne ei helpotu, vaikka olen siitä soittanut löytöeläinkotiin. Eikä tässä auta ainakaan se, että tietää kuinka moni muu hyljätty lemmikki sinnittelee pakkasessa. Poissa silmistä, poissa mielestä on hyvä, mutta se ei aina onnistu. Jostakin syystä nuo kissat varsinkin ilmestyvät aina minun eteeni. Muistan joku talvi Keski-Suomessakin, kun pelastin yhden kissan. Se oli kesympi, tuo täällä näkynyt juoksi karkuun kun lähestyin. Eli kulkukissaongelma jatkuu Suomessakin, täällä vaan sääolot ovat sen verran rankemmat talvisin, että elämä on niillä kovin paljon kivuliaampaa. Ihmisillä ja lapsilla on myös paljon kauheutta elämässä, eikä joulu niitä poista. Myös yksinäistä voi ilahduttaa edes lyhyellä visiitillä heidän luonaan, edes jouluna, edes kerran vuodessa.

Kaikesta huolimatta tunnelmallista joulua ja onnea vuoteen 2013! Meille vuodesta tulee eka kokonainen Suomen vuosi. 2012 oli sellainen siirtymä- ja muutosten sulatteluvuosi.

Kommentoikaas!



Lunta, lunta!
13/12/2012 21:58
Nyt on kyllä jenkkiaikojen toiveet tosi lumisesta talvesta toteutuneet! Täällä etelässä on ollut uutisten mukaan enemmän lunta kuin paikoin muualla Suomessa. Valkoinen joulukin on enää viikon päässä. Uskon ja toivon, että nämä lumimäärät eivät ehdi sulaa ennen joulua.

Joulukadun avajaisissa kävimme viime kuun lopussa ihan fiilistelymielessä. Samalla kurkattiin muutamiin pikkuputiikkeihin. Vielä on muutamat joulumarkkinat ja -myyjäiset edessä, koska täytyyhän tästä suomalaisesta joulunajasta ottaa kaikki ilo irti. Suomalaisessa joulussa on sellainen erilainen oma tunnelmansa kuin USA:ssa, mutta molemmissa on omat ihanat puolensa. Näin lumen tultua en ole ikävöinyt enää USA:han ja tykkään tosi paljon lumesta ja pikkupakkasesta! Tuohan tuo joulunodotuskin paljon iloa, kun saa vihdoinkin pitkästä aikaa viettää joulua läheisten kanssa.

Ai niin, kinkku piti ostaa pakastimeen jo viime kuun puolella, koska jossakin väläyteltiin kinkkujen loppumista. Eihän nyt kunnon harmaasuolatusta juhlakinkusta voi luopua kun kerran Suomessa ollaan. Jenkeissähän suolasimme itse possunpalaköntin, josta tuli maukas siitäkin, mutta onhan tämä pakastekinkku helppo ja taatusti riittävän suolainen ja murea. Samoin laatikot ostan nyt eineksinä, koska kolme vuotta ne oli itse tehtävä. Vaikka ne oli paljon maukkaampia kuin nämä Saarioisen loodat, niin silti ostan valmiina, koska olen kaivannut sitä perinteistä makuelämystä.

Kommentoikaas!



Talvi
04/12/2012 18:26
Onpahan taas vierähtänyt aikaa sitten viime päivityksen. Syynä kenties järjettömän pimeät ja jatkuvasateiset päivät ja siten syystylsyys. Kun aamulla heräät ja kun illalla tulet töistä kotiin niin aina on pimeää. Ja aina sataa.

No mutta nyt viikon verran on ollut oikein kunnon talvi täällä Etelä-Suomessakin! Mieliala nousi samalla kohisten. Pakkasta -10C ja lunta tuli oliko se nyt 30 cm parissa päivässä. Firman pikkujoulut oli viime kuun lopulla ja sekin oli tietysti kiva kokemus pitkästä aikaa. Aika hauska traditio kaikenkaikkiaan ja kivaa oli!

Koirat olivat lumesta heti ihan innoissaan, lenkkeilyinnostus ja vauhti kasvoi ja piehtarointi on niiiin mukavaa että. Jenkeistä tuodut ohuemmat villapaidat on nyt käytössä. Nekin taisin ostaa Walmartista ja maksoivat silloin vitosen kipale. Pitää säästellä noita paksumpia koirien villapaitoja ja takkeja sinne -20C ja yli pakkasiin. Keski-Suomessa ollaan jo ylitetty tai siis alitettu -20C... Hrrr... Täällä etelässä kylmin on ollut -13C.

Katsoin juuri säätiedotuksesta, että entisillä Marylandin kotikonnuilla paistaa aurinko siniseltä taivaalta ja on +17C. Haikeus ei tässä kohtaa ihme kyllä iske, tykkään tästä lumisesta pakkastalvesta tosi paljon! Tämä on aika eksoottista ihan oikeasti. Lumen myötä lisääntyi maiseman puhtaus, kuivuus ja ennen kaikkea valoisuus. D-vitamiinit ovat myös päivittäisessä käytössä mikä sekin on varmaan osaltaan virkistänyt mieltä.

Kommentoikaas!



Onnea Obama!
07/11/2012 22:52
Aamupalalla vilkaisin USA:n presidentinvaalin tuloksia ja toivottu valintahan sieltä tuli: Obama sai selvästi yli 270 valitsijamiestä, joka on siis yli puolet. Illalla sitten katsottiin Obaman voittopuhe ja Romneyn puhe. Oli jotenkin liikuttavaa ja innostavaa kuunnella Obaman puhetta. Se tuntui niin tutulta ja tuli taas haikeus siitä, ettei ole enää siellä maassa. Suomessa on ihan hyvä olla, mutta yhä enenevässä määrin tämä levottomuus alkaa paistaa läpi ja Amerikka on mielessä jatkuvasti. Aloitankin Suomi-Amerikka toiminnassa mukana piakkoin, mikä on tosi kivaa! Ihan vaan vinkkinä, että selkeääkin selkeämpi maavalinta ei tunnu koskaan selkeältä sen jälkeen, jos olet yhtään viihtynyt toisessa maassa. Elämä on kuitenkin niin erilaista eri maissa, että sitä ei voi unohtaa ja tulee kaipaamaan aika ajoin toista maata.

Huomasin täällä yhden edullisen ravintolaketjun Chico's, jossa saa amerikkalaista ruokaa, esim. gourmet hampurilaisia. Söinpä siellä juuri chevre chicken burgeria ja juustokakkua mansikkakastikkeella ja hyvää oli! Hauska tämä hampurilaisintokin... Alkukuukausina Suomessa ei voinut mennä edes Hesburgeriin, kun oli niin kyllästynyt hamppareihin, mutta niinpä vaan on alkanut maistumaan ja nimenomaan sellaiset eri täytteiden amerikkalaiset burgerit. Siitä tulikin hyvänä aasinsiltana mieleen Obaman oma nimikkoburger - Prez Obama Burger eräässä Washington DC:ssä Capitol Hillin nurkilla olevassa hamppariravintolassa Good Stuff Eateryssä. Siinä oli normijuttujen lisäksi pekonia, paistettua sipulia, Roquefort-juustoa ja piparjuurimajoneesia.

Kommentoikaas!



Hurrikaani Sandy ja totuttelua Suomeen
29/10/2012 19:27
Kaiken Amerikkaan ikävöinnin keskellä tuli taas muistutus siitä, että Suomessa on ainakin luonnonmullistusten suhteen turvallista ja hyvä asua. USA:n itärannikkoa ravistelee meikäläisten kokemaan Ireneen verrattuna historiallisen suureksikin manattu Sandy. Toivotaan, ettei ihan hirveitä tuhoja tai ainakaan kuolonuhreja nyt tulisi.

Viikonloppuna kutsuin vieraita ja tein kotitekoisia hampurilaisia vähän amerikkalaisittain, jälkkäriksi jätskiä erilaisilla täytteillä ja lisukkeilla niinkuin USA:ssa ja näytin jenkkivuosien valokuvia. Pitäisi saada aikaiseksi liittyä HSAY eli Helsingin Suomi-Amerikka Yhdistykseen ja käydä SAYL:n toimistossakin, että pitäisi vähän yllä kiinnostusta Amerikkaan, mutta työajat eivät nyt vaan salli. Ja sitten päästään tähän viimeaikaiseen jurputuksen aiheeseen eli siihen, ettei Suomessa ole viikonloppuisin melkein mikään auki. Siis oikeasti. Eihän ne saakaan olla, laissa kai säädetty, mutta välillä on ottanut aika urakalla päähän nämä aukioloajat ja yrittäjien rajoittaminen. Jos joku taho taas viikonloppuna tai siis lauantaina on auki, niin ei varmasti edes iltakuuteen. Tähän on melkoinen totutteleminen taas, kun USA:ssa niin moni paikka oli auki edes puoleenyöhön tai iltakymmeneen joka päivä.

Säästä valittamista vastaan on pitänyt taistella toden teolla, mutta vielä en ole pahasti lipsahtanutkaan. Uskomatontahan tämä on ollut, jatkuvaa sadetta koko ajan. Se alkaa pikkuhiljaa jo tuntua, sillä USA:ssa satoi aina 1-2 päivää putkeen ja sitten oli useita viikkoja täysin sateetonta ja pääasiassa aurinkoista. Valittamista olen pohtinut myös taas jonkin verran. Se on niin monisyinen asia, mutta jotenkin taas tuntuu, että kun täällä Suomessa on asiat kuitenkin niin hyvin, niin ihmiset alkavat valittaa pienistä ja turhista. Sellainen turha marmattaminen on aika kamalaa. Välillä meinaa itsekin lipsahtaa TAAS, vaikka kuinka tiedostan tilanteen. On vaikea kuvailla oikeasti, mitä tarkoitan sillä, että Suomessa on melkein liian helppo asua. Ei sillä, etteikö meillä olisi ollut itseasiassa mitään muuta kuin pelkkiä vastoinkäymisiä takaisin muuttaessamme, mutta yleisesti niinkuin yhteiskunnassa on aika hyvin asiat, siis niillä joilla ne on hyvin tai kohtalaisesti. Kodittomiin ja köyhiin en nyt tässä mene, tarkoitan keskivertoihmisen ihan ok-elämää.

Suomen kuntavaalit oli ja meni, vielä olisi USA:n presidentinvaalit kytättävänä. En taida malttaa 6.11. (Suomen 7.11.) olla katsomatta niitä aamuyöstä, tosin näkisihän ne heti aamusta netistä, mutta ei se ole jotenkin sama asia. Pitihän nuo kunnallisvaalivalvojaisetkin täällä katsoa, vaikka omat ehdokkaat ja oman kuntani asiat ovat täysin pimennossa. En tosiaankaan vielä tiedä miten tässä kunnassa mitäkin tehdään ja mitä pitäisi muuttaa, mutta äänestysvelvollisuus ja -oikeus piti kuitenkin käyttää. Tosi matala oli äänestysprosentti, kohta vähemmistö päättää maan asioista... Tosin ovathan nämä kunnallisvaalit aina vähän nihkeämmät kuin tärkeämmät eduskuntavaalit, mutta silti. Kiinnostaa kovasti tietää millainen äänestysprosentti tulee olemaan USA:n presidentinvaaleissa! Omalla tavallaan jännää se oli näitä kunnallisvaalejakin seurata, vielä jännempää on kuitenkin Obama vs Romney, kun presidenttipeliä on tullut seurattua USA:ssa ja nyt Suomessakin väittelyiden aikaan aika paljon. Jännä syksy poliittisessa mielessä!

Talvirenkaat saatiin kaikista vastoinkäymisistä huolimatta alle ajoissa ennen lumen tuloa. No eihän se raikas talvisää ja hento lumi tai pikemminkin pakkaskerros kauan kestänyt, mutta eihän sitä koskaan tiedä millainen pyry tulee. Uutisointikin oli paikoin aika huvittavaa, että "talvi yllätti kaikki" jne. Vähän niinkuin USA:ssa, jossa lumimyrskykaaokset tuntuivat alkuun huvittavilta itse Suomesta tulleena, mutta sitten lopulta tajusi niiden valtavan merkityksen ja ongelmallisuuden. Niin nyt sama Suomessa, ainahan se jotkut yllättää tuo lumi, mutta todellisuudessa taitaa vain olla kyse yksilöistä, jotka eivät välitä tai osaa suhteuttaa ajotyyliään tai varautua muutoksiin.

Kommentoikaas!



Obama vs Romney
06/10/2012 08:53
Turhaan huolestuin syyskuussa, kun CNN.comin nettivideot eivät näkyneet Suomessa. Kyselin jo hädissäni Suomi-Seuralta ja SAYL:lta mistä voin seurata presidenttiväittelyitä ja sainkin vastauksen. http://www.2012presidentialelectionnews.com/2012-debate-schedule/2012-presidential-debate-schedule/ sivulla oli tuolloin vain, että streamaavat videon livenä, mutta ei mainintaa, että jättävät tallenteeksikin. On se sielläkin nyt tallenteena. Youtube Politicsissa video näkyi tallenteenakin sekä 4.10. myös Yle 1 esitti sen tekstitettynä. En tiedä onko Yle Areenassa, luulisi.

Olisihan se nyt pitänyt tietää, että näin isot ja merkittävät tv-lähetykset taltioidaan verkkoon ja niitä saa katsoa ympäri maailmaa... Sikäläistä politiikkaa seuranneena silloin taannoin tämä oli kuitenkin ihan must nähdä ja siksi jo ajoissa aloin etsiä mistä väittelyt näen. Katsoin lopulta taltioinnin CNN.comilta http://edition.cnn.com/election/2012/debates/first-presidential-debate
, ja hyvä väittelyhän se oli. Kovin vaan on itsellä jäänyt vähäiseksi jenkkiuutisten seuraaminen, joten en ollut enää niin hyvin perillä mitä tässä välissä on poliittisessa pelissä tapahtunut, että olisin tiennyt satavarmasti mistä puhuvat ja kumpi puhuu palturia. Pakko myöntää, että tällä hetkellä kun ei ole mitään kanavapakettia niin netistä tulee vähemmän seurattua mitä meren toisella puolella tapahtuu. Se vähän harmittaa, koska siellä ollessa seurasin hyvinkin aktiivisesti juuri CNN:ää. Jos oletukseni ja muistikuvani menneistä pitää paikkansa, niin Obama puhui kyllä totta ja pysyi faktoissa, vaikka Romney monia juttuja tuntui kieltävänkin. Vähän sellaista populistista oli Romneyn jutut eikä hän lopulta esitä oikeita konkreettisia ratkaisuja. Mutta jos tämänkin väittelyn katsoo tietämättä taustoja, ei ole ehkä niin helppo sanoa voittajaa. Toivotaan vaan, että amerikkalaiset itse ainakin ovat seuranneet ja perehtyneet politiikkaansa eivätkä äänestä esim. siltä pohjalta miltä tämä väittely näytti jopa minulle, vaikken ole kuin puolisen vuotta ollut seuraamatta sikäläisiä poliittisia kiemuroita. Vakuuttavuus ja hyökkäys kun eivät USA:ssa merkitse sitä, että puhuisi totta. Teoista ja yleisestikin ratkaisujen esittämisestä se luottamus syntyy eikä populistisesta sanojen asettelusta. Amerikassakin kun on todellakin tehtävä rankkoja vähennyksiä ja nyt on vain kysymys mistä ne tehdään ja otetaan, ei asiat voi olla kuten nyt tai ennen, joten jostakin ne rahat on otettava. Tähän merkittävään asiankohtaan itse keskittyisin ehdokkaiden välillä, että mistä vähentävät ja miten paljon panettelevat ja vääristelevät toisen kantaa sen sijaan että esittäisivät ratkaisuja ja perusteluita ratkaisuilleen.

Joskus muistan mananneeni täkäläistä isoa mainoskanavaa, mutta nyt pitää kehaista. Ihan kuin olisivat kesällä lukeneet ajatukseni. ;-) Nimittäin ovat ottaneet jokaiseen juttuun sen paikallisen ulkomaankirjeenvaihtajan puheenvuoron sekä ovat vähän pohjustaneet enemmän näitä jenkkien juttujakin, kuten multimediakarttaesitys siitä miten amerikkalainen valitsijamiessysteemi osavaltioittain toimii ja missä osavaltioissa kukakin on ennakkojuttujen mukaan suosikki. Lisäsi kyllä taas omaa luottamustani Suomen isoihin mediataloihin. Silti luonnollisesti perinpohjaiset asiat ja lopullinen totuus tulee etsiä USA:n omista medioista.

Kommentoikaas!



Televisio
22/09/2012 17:34
Vieläkin katsomme telkkaria netin kautta. Vanha digiboksi ei käynyt tuohon jenkkitelkkariin eikä telkan oma sisäinen digiys toimi Suomessa. Telkkariin piti myös hankkia muuntaja. Jostakin tuo mies niitä osteli ennen paluumuuttoa. Tallentavan digiboksin ostamiseksihan tämä menee, mutta nyt ei jotenkin raaskisi. Varsinkin kun on katsonut pääkanavien ohjelmistotarjontaa niin suoraansanottuna voi ei! Eihän televisiosta tule enää mitään eikä ainakaan mitään järkevää. Joku pakettihan se on ostettava.

No mutta ostappas sitten joku paketti vielä televisiomaksun päälle. Tai tulevan mediaveron lisäksi. Voihan sosialismi sentään. En jotenkin ennen tajunnut millainen tämä systeemi Suomessa onkaan. Ei ole todellakaan reilua maksaa joistakin YLEn kanavista. Ja sitten jotkut eivät maksa ja toiset maksavat sen sitten kasvaneissa tv-maksuissa. Tosi reilua. No entäs sitten nyt tämä progressivinen mediavero, josta en ole edes halunnut lukea tarkemmin. Uskomatonta. Kaikille pakko, vaikket käyttäisi mediaa lainkaan. Reilua? Ja hyvätuloisemmille kalliimpi maksu, mitä ihmettä?! Ei liity millään tavalla tuloihin, ei mitenkään reilua, järkevää saati sitten tasapuolista. Miksi ihmeessä jonkun pitää maksaa jostakin enemmän, vaikka tuote on sama? Eikö nyky-yhteiskunnassa nyt voisi isoveli valvoa eri tavalla, ei olisi vaikea toteuttaa tuollaista seurantaa ja maksua käytön mukaan. Kun kirjautuu jonnekin kanavalle niin maksaisi käytön mukaan tai jos ei käytä niin ei yksinkertaisesti maksa.

Entä sitten tämä mainoskanavien mainosten määrän rajoittaminen? Hyvänen aika! Sehän on bisnestä, kielletään firmaa ansaitsemasta. Jo on todella fiksua. Mainoskanavat, joiden tarjonta olisi sitten meille kai ilmaista, eivät saa toimia täysillä ja rahoittaa toimintaansa mainoksilla, mutta väkipakolla meidän tulee sitten maksaa joidenkin kanavien toiminta. Ei mitään järkeä. Eri asia on sitten juuri ostaa joku kanavapaketti, siinä ostopäätöksen tekee jokainen itse. Mutta ostappa täällä nyt paketteja sitten ja maksa sekä se että mediavero kanavista, joita et edes katso.

Minä en näe tuossa pakollisessa mediaverossa mitään hyvää edes siinä, että sitten maksaminen on sentään tasapuolista. Kenenkään, ei köyhän eikä rikkaan, ei yksinkertaisesti kenenkään kuulu maksaa joidenkin kanavien tai yleensäkään firmojen toimintaa väkipakolla.

Oi Netflix, toivottavasti tulet pian Suomeen ja oikeasti toimit täällä yhtä hyvin kuin jenkeissä. Ihan mitätön kuukausimaksu ja valtava määrä sarjoja, dokumentteja, elokuvia ja vaikka mitä tarjolla. Jopa ne $60-90/kk Comcastit ja muut palveluntarjoavat ovat paljon fiksumpaa ja laadukkaampaa toimintaa kuin tämä pakkomediavero. Jenkkiläiset jutut perustuivat sentään vapaaehtoisuuteen ja jokainen otti niitä palveluita kuin halusi/pystyi maksamaan. Toki niissäkin kuukausimaksuissa olisi paljon kehitettävää (kovin kalliita), mutta perustui se silti vapaaehtoisuuteen. Käytön mukaan maksut sanon minä. Ehkä joku viisas vielä keksii sellaisen systeemin. USA:ssakin katsotaan niin paljon telkkaria, että varmasti toimisi sielläkin. Olisi kiva jos joku vetäisi jonkun vertailututkimuksen jossakin lähitulevaisuudessa, että miten kuukausimaksu ja käytön mukaan maksu kerryttäisivät tuloja kanaville. En ymmärrä miksi Suomessa kaikki pitää olla hoidettu valtion toimesta ja sitten tulee tällaisia pakkoveroja, vaikkei katsoisi telkkaria ollenkaan. Se nyt vaan ei mene mitenkään päin minun jakeluuni, että se olisi reilua saati tasapuolista.

Kommentoikaas!



Ikävä
22/09/2012 09:18
16.9.2012 tuli 4 kk täyteen Suomessa. Ja sen myötä ikävä USA:han. Nyt kun arki on lähtenyt taas Suomessa rullaamaan, molemmilla on töitä ja elämä tasapainottuu pikkuhiljaa, tulevat tietysti muistot ja haikeus mieleen. Mikään hinku minulla ei ole sinne takaisin, ei missään nimessä, muutakuin matkalle sitten kun on säästöjä, mutta kait se on ihan normaalia kaihota taakse jääneitä ihmisiä ja kaikkea muutakin. Oli se kuitenkin niin erilaista asua siellä kolme vuotta, että ei sitä hevillä unohda.

Samoin kuin jotkut talvikuvat Suomesta ja vanhasta Suomen asunnostamme silloin siellä asuessamme niin nyt sitten taas valokuvat USA:sta ja USA:n asunnostamme täällä asuessamme herättävät kaipuun. Valokuvat ovat kyllä mahtavia muistoja, erittäin vahvoja fiiliksiä tulee niitä katsellessa. Ilman niitäkin tulee tietysti mieleen välillä jotakin ja kysyn mieheltä, että muistatko kun sillon ja sillon tehtiin sitä ja tätä tai oli siellä sillein ja tällein.

Tämä ikävä oli tiedossa ja odotettavissa, mutta en arvannut, että se näin äkkiä iskee. Olisi jotenkin luullut, että vuoden verran ainakin menisi. Mutta niin se vaan on, että Suomen elämä, vaikka asettuikin uudelle paikkakunnalle, on sen verran tuttua kauraa, että siihen sopeutuu nopeasti. Ja tietysti silloin tulee mieleen kaikki erilainen. Siis sellainen erilainen, joka taas oli itselle ihan normaalia kolmen menneen vuoden aikana, mutta joka nyt taas tuntuu uudelleen kiehtovalta. Jossakin onkin lukenut, että useita vuosia toisessa maassa eläneet menettävät lopullisesti osan sydämestään myös sinne, joten sitä on aina niinkuin kahden maan välissä.

Sanonpa kuitenkin, että tämäkin tunne on hieno kokemus. Ihmismieli on veikeä.

Kommentoikaas!



Syksy
23/08/2012 13:54
Vaikka Suomen kesä oli mitä oli, ovat viilenevät syysillat ja syyssäät jo aika ihania. Ainakin silloin kun aurinko paistaa. On kiva pukeutua villatakkiin, juoda teetä ja käpertyä sohvalle viltin alle. Liekö nämä negatiiviset kohtaamiset sitten osasyynä, että sisällä olo ja lämpimässä fiilistely ovat jotenkin tosi kivaa vaihtelua kesälle. Ja tuo sadekin, se on pitkästä aikaa taas tosi puhdistavaa! Nythän ei ole varmaan koko elokuun aikana satanutkaan yhtään ja kun eilisillasta tähän aamuun jatkunut sade vaan yltyi, sain innon tätäkin sivua alkaa päivittämään. Sekin on jotenkin kivaa, että kun USA:ssakin ehdin nauttia tänä vuonna jo kolmisen kuukautta kesästä (maalis-touko), niin ei sitä loputtomiin jaksa ja on kiva saada vaihtelua.

Taas ovat myös alkaneet sosiaalisessa mediassa manaukset ja voivottelut ja vihaamiset säähän liittyen. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että Suomen sää nyt vain on tämmöinen. On tosi kiva myös sitten huomata kaltaisiani, jotka tykkäävät syksystä. Eihän tämä niin kaunis, kuulas, raikas ja pitkään kestävää ruskan väriloistoa ole täynnä kuin Yhdysvalloissa, mutta vaihtelua tämä kuitenkin on. Kiva, että tulee rehellisesti syksy ja sehän tietää vain talvea. Toivon oikein paljon lunta, sillä en ole saanut pariin vuoteen siitä nauttia. Ekana jenkkivuotenahan sitä tuli ihan hirveästi ja se kesti maassa kauan, mutta toisina seuraavina vuosina se ei kauan kestänyt. Syksy on ikäänkuin siirtymävaihe talveen, sekin tekee sellaisen kivan odotuksen fiiliksen. Jenkeissä parhaat vuodenajat olivat kevät ja syksy. Lämpötilat olivat sopivat ja luonto kauneimmillaan.

Se millä minä saan iloa viileneviin iltoihin, sadesäähän ja pimeään on vaihtelu. Tykkään järjestää erilaisia illanistujaisia, käydä saunassa, juoda teetä, istua takkatulen ääressä, polttaa kynttilöitä, katsoa elokuvia viltin alla, käydä pitkällä lenkillä ja mennä sen jälkeen saunaan ja syödä tukeva herkullinen ateria tai juoda kupponen hyvää teetä tai kaakaota. Mikä näistä ei ole muka mukavaa? Eri vuodenajoista pitää ottaa niiden omat ilot irti eikä vain taistella vastaan. Säälle kun ei ihminen mitään voi. Ellei muuta toiseen maahan.

Kommentoikaas!



Blogin tulevaisuus
16/08/2012 11:59
Mielenkiintoista, miten tänne Suomeen asetuttuani en jaksa enää ihmetellä ja kummastella mitään, joten en meinaa jaksaa tätä blogiakaan päivittää. Nyt on tullut myös paljon negatiivisia juttuja kohdalle, joten niistäkään ei ole kiva koko ajan kirjoittaa. Kotimaa on kuitenkin kotimaa ja alun uutuuden viehätys laimenee nopeasti. Ihan eri tavalla kävi siis kuin USA:han muuttaessa. Siellä jaksoin kuitenkin pari vuotta "päivitellä". Onhan se myös niinkin, että varmaan jokainen voi itse käydä Suomenlinnassa ja Linnanmäellä ja kiertää ympäri Suomea eikä niistä siis senkään takia viitsi kirjoittaa. Ei ole kirjoittamisella ikäänkuin mitään annettavaa tai uutuusarvoa. Jotenkin liian arkipäiväistä ja kaikkien ulottuvilla kaikki, ettei jaksa niistä kirjoittaa.

Pidän tätä sivua nyt yllä varmaankin sellaiset puoli vuotta vielä, koska se on seuraava laskutuskausi tälle domainille. Sen jälkeen en ehkä näe järkeä maksaa tästä domainista vaan teen jonkin muun, jos ideoita irtoaa.

Kommentoikaas!



Hirvittää
22/07/2012 18:22
Viime viikolla haimme satsin jemmaamiamme tavaroita sukulaisten nurkista. Vaikka Etelä-Suomessakin on ollut outoa, mutta varsinkin tuolla Keski-Suomessa pienemmässä kaupungissa vasta outo fiilis tulikin! Tuli todella voimakas tunne tutuista maisemista. Missä ihmeessä sitä on ollut kolme vuotta ja mihin se aika on oikein mennyt?? Oli jotenkin tosi outoa ja vaikea saada ajatuksia viimeiseen kolmeen vuoteen. Myös se on hullua, että niin moni asia on pysynyt täällä kuitenkin ennallaan kun taas itsellä on ollut niin huima uusien asioiden ja kokemusten haalinta-ajanjakso. Kieltämättä veikeä tuntemus. Vahvistui kuitenkin taas ajatus siitä, että valitsimme oikean paikkakunnan USA:sta palattuamme emmekä muuttaneet takaisin kotikonnuille samoihin ympyröihin.

Kotimatkalla yön hämärtyessä saimmekin sitten kokea kauhun hetkiä ja sydän muljahti tosi kovaa: meinasimme ajaa hirvikolarin 120 km/h... Oli niin hilkulla, että onni oli kyllä matkassa tässä hommassa. USA:ssa isoille highwaylle ei elikoita päässyt ja sitten taas muilla tieosuuksilla suurin roadkill oli peura. Muita olivat haisunäädät, opossumit ja pesukarhut. Peura on kuitenkin tosi paljon pienempi hirveä, joten yhtä pahaa jälkeä ei sellaiseen törmäämisestä tulisi kuin hirvikolarissa. Tuokin hirvi oli iso kuin mikä! Pitää vaan kiittää, että vaikka nyt kesäillat jo hämärtyvätkin, niin oli sentään sen verran valoisaa, että elikon huomasi juuri ja juuri ajoissa ja ehti jarruttaa ja tehdä väistöliikkeen sen peräpäähän. Olimme varmoja, että vähintään vasen etuvalo osuu siihen jarrutuksesta ja väistöliikkeestä huolimatta. Jenkeissä sysipimeässä hirvet olisivat aika katastrofi. Siellä kun kesäyöt ovat pimeitä.

Kommentoikaas!



Ruoka
22/07/2012 18:03
Ruoka tai ainakin kasvikset ja kaikki terveellinen on Suomessa paljon edullisempaa kuin USA:ssa. Eniten kiinnitin täällä huomiota kasvisten ja vihannesten, pakastevihannesten, jugurttien ja leivän edullisuuteen. Suomessa on siis edullisempaa tehdä terveellistä kotiruokaa. Esimerkiksi paprika maksoi jenkeissä tyyliin $3 / kappale kun taas täällä sillä niitä saa monen monta tuolla hinnalla. Kerrankin meinattiin tehdä täytettyjä paprikoita ja viisi tai kuusi paprikaa pussissa maksoi melkein $20, joten sinne jäivät paprikat vihannesosastolle.

Vertasin huvikseni suolan määrää esim. Lays jenkkisipseissä ja suomalaisissa Taffelin sipseissä. USA:ssa jotkut sipsit maistuivat tosi suolaiselle, mutta silloin en muistanut paljonko suomalaisissa sipseissä oli suolaa. Joku päivä täällä tarkistin ja huima on ero! Jenkkisipseissä 7% luokkaa ja suomalaisissa sipseissä 1,9-2,7% luokkaa. Huikea ero! Myös koiran ruoissa oli suolaa enkä varsinkaan nyt täältä allergiselle koiralle hankkimistani raksuista löytänyt suolaa lainkaan. Ei koira tarvitse suolaa! Kivennäiset sitten erikseen. Ei ihme, että virtsakiviä ja kristalleja alkoi muodostua toiselle vähän juovalle koiralleni USA:ssa.

Kommentoikaas!



Teiden korjaus
16/07/2012 16:55
Viikon verran ovat jyränneet tässä kämpän lähettyvillä pienenpieniä kävelyteitä eli poistaneet vanhan ja laittaneet uuden asfaltin. Tienpätkät olivat mielestäni täysin hyvässä kunnossa ja sitä paitsi toisarvoisia kävelyteitä. Kaksipiippuinen juttu sinänsä, että tuhlataan verorahoja tuollaiseen "tärkeään". Toisaalta sitten saapahan vastinetta rahoilleen. Olin vain niin hämmästynyt, kun kyse tosiaan vallan passeleista pikkuteistä. Eipä nuo kävelytiet olleet huonossa kunnossa Marylandissakaan, mutta ennemminkin ajoteitä siellä uusittiin. Tuntui siis nyt vaan jotenkin typerältä tässä valtion taloustilanteessa. Olisiko rahalle ja miesten työajalle ollut jotakin tärkeämpääkin käyttöä? Mitään railojakaan pyöränkumeja ajatellen ei ollut yhtään, niin monta kertaa tuota tietä olen kävellyt. Mutta ehkä Espoolla on nyt varaa panostaa syrjäkylien kävelyteihin...
Kommentoikaas!



I <3 Helsinki
14/07/2012 12:24
Kyllä sitä nyt vaan pitää hehkuttaa miten kiva kaupunki Helsinki on. Erityisesti kesällä, mutta myös muulloin mm. ympärivuotisen tapahtumatarjontansa takia. Kesällä tietysti terassit, pubit ja ravintolat ovat tosi mukavia ja yleisesti koko fiilis. Eipä noita hyviä puolia kannata edes eritellä, niitä on paljon. Niinkuin olen jo aikaisemmin maininnut, että metropolialueella asumisen jälkeen Helsinki on sopivan pieni, mutta kuitenkin sopivan iso! Ota siitä nyt selvää sitten. ;-)

Se mitä kaipasi jenkeissä oli baarien aukioloaikojen pidentämistä ja yösapuskapaikkoja. Siellä baarit meni kiinni 02 eikä edes McDonalds ollut ainakaan meidän alueella auki yöllä. No voi ihanuus sitten täällä kesänautintoja harrastaessa, kun on jo parina yönä poimittu kebabit mukaan. Täällä on useita paikkoja, jotka ovat auki 05 saakka. Pieni, mutta kuitenkin niin suuri ilo! Samoiten tuo baari- ja pubitarjonta on ihanan monipuolista. Luulenpa, että tässä on taas tämä honeymoon-vaihe päällä (sama kuin USA:han muuttaessa kaikki oli niiiiin ihanaa), mutta sittenpähän on. On tämä vaan hyvä paikka elää tämä Suomi. Jos olet muuta mieltä niin käy asumassa useampi vuosi ulkomailla. Ei sillä, että muualla olisi huonommin vaan se sillä tavalla itsestäänselvyytenä pitäminen ja kapeakatseisuus häipyy ja osaa arvostaa uudella tavalla kotimaataan. Tarpeeksi kauan kun on erossa niin osaa arvostaa uudella tavalla melkein mitä vaan.

Kommentoikaas!



Suomen suvi
11/07/2012 12:13
Nyt kun kontti lähti jenkeistä ja mies on täällä Suomessa, pääsimme kunnolla rentoutumaan ja nauttimaan tästä Suomen kesästä. Kesäherkkuihin kuuluivat tietysti uudet perunat, tilli, lohi, ruisleipä ja jälkiruoaksi mansikat ja vaniljajäätelö ja välipalaksi herneet (niin ne palkoherneet, tuoreet toriherneet vai miksi niitä sanotaan! :-D). Käväisimme myös terassilla - kuuluuhan sekin kesänautintoihin! Hyvä, että menimmekin heti, sillä seuraavana päivänä oli kylmää ja pilvistä ja sadettakin luvassa.

Olo on nyt aika helpottunut, kun koko konkkaronkka on koossa ja pääsemme yhdessä asettumaan takaisin tänne kotosuomeen. Se on nyt siinä - Amerikan ajat ovat ohitse! Välillä on aika epätodellinen olo ja meinaa unohtua, ettemme ole täällä Suomessa vain matkalla vaan jäämme melko todennäköisesti pidemmäksi aikaa.

Kommentoikaas!



Askeesi
05/07/2012 13:58
Ihan parin päivän päästä saan miehen kotiin sieltä Amerikasta. Vihdoin! Tulimme eri aikaan Suomeen miehen töiden loppumisen vuoksi ja siksi, ettei Finnair lennätä kesäkuukausina koiria kuumuuden takia (ruumassa ulkolämpötila, mukautuu vasta tunnin lennettyään). Tänään sinne tulee myös muuttopalvelu pakkaamaan, suojaamaan ja roudaamaan kamat konttiin. Kontti lähtee viimeistään parin viikon sisässä merelle.

Minua ei ole haitannut lainkaan minkälaisessa askeesissa olen asustellut puolitoista kuukautta. Niinkin alkeellisesti elin, etten ostanut edes pyykkikonetta eikä taloyhtiössäkään ole pesutupaa. Hyvin on nyrkkipyykki onnistunut! Kyllähän noita voisi kaverille kuskata ja tuoda sitten kotiin kuivumaan tai jättää pariksi päiväksi sinnekin, mutta kylläpä tämä on ollut lopulta helpompaa pestä altaassa ja huuhdella vadissa. Tuon koiran parin tonnin leikkauksen ja parin tonnin vuokratakuiden sun muiden vuoksi en viitsinyt tehdä yksin isompia ostoksia.

Imuriakaan en ole hankkinut, mutta näillä parkettilattioilla mikromoppi on ollut miltei kätevämpi. Ainoa mikä ärsyttää kokolattiamattoihin tottuneena on, että kaikki pienetkin murut tuntuu jaloissa! Ja sitten oikein ironista, että koiran kuntoutumiseen tarvittiin mahdollisimman paljon mattoja, ettei se liukastu ja eihän niitä nyt ole. Tai ideoitiin me äidin kanssa sellainen hullu väliaikaisratkaisu ja hyvin on toiminut ja oli edullista. Sellaisia kertakäyttölakanoita maalarinteipillä lattiaan. ;-)

Tänään siirsin pumpattavan sänkymme makuuhuoneen puolelle, kun se on ollut tuossa olohuoneessa ihan vaan kätevyyden vuoksi. Kyllähän noita huonekaluja voisi ostella ja sitten dumpata, mutta eihän siinä ole mitään järkeä. Kontin hinta oli sen verran suolainen, ettei tee mieli kyllä törsätä nyt mihinkään. Ehkäpä siksi tämä askeesi ei tunnukaan niin pahalta vaan ihan normaalilta. Kaikkia noita isompia vehkeitä voisi hakea autolla ja tilata kotiinkuljetuksen asennuksineen sun muuta, mutta nyt ei olekaan siitä kysymys. Varsinkin tuo koiran tapaus oli pitkään epävarma, joten vältin kaikkia isompia hankintoja, jos olisi tullut vaikka uudelleen lähtö leikkaukseen. Mitään vakuutuksiahan meillä ei tietenkään koiralle ollut, kun homma tapahtui heti palattuamme eikä USA:ssakaan niitä otettu. Itsekin odottelen Kelalta Kela-korttia, Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumista ja siten sairausvakuutusta. Hakemuksen jätin 18.5... Puhelinpalvelussa en jaksanut jonottaa eikä toimistossa asia ollut viikko sitten edennyt mitenkään, joten ei auta kuin odotella lisää.

Noita mattojakin voisi jo alkaa hommailemaan, kun tämä pahin koiran kanssa selviytyminen on ohi, mutta en ole jaksanut. Sitten kun ylisuuret jenkkihuonekalut saapuvat, niin eihän tänne mahdu mattoja kuin ehkä kolme, joten ihan turhaa vaivaa ei jaksaisi nähdä ennenkuin huonekalut ovat paikoillaan. Sitten näkee kuinka paljon ne peittävät lattia-alasta.

Kommentoikaas!



Pallojätskiä Helsingissä
04/07/2012 20:49
Noin 25C "hellepäivä" kului kivasti ensimmäistä Suomen pallojätskiä nautiskellessa ja istuskellessa Helsingissä. Mango-meloni ja päärynäpallot aidolla vohvelilla meni parempiin suihin sekä myöhemmin pistaasipirtelö. Viikonloppuna käytiin muutamassa pienemmässä baarissa tutustumassa lauantaiseen menoon sekä pitsalla aivan äärettömän hyvässä ja halvassa Barbarossa-pitseriassa Yrjönkadulla. Siinä on kyllä hintalaatusuhde kohdallaan, iso (ohut, juu se iki-ihana ohut ja löysä pohja) pitsa 5e! Keskustan alue alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Ei ole palturia, että Helsinki on varsinkin näin kesäisin ja hyvällä säällä aika ihana kaupunki niin kansainvälisesti tunnustuksen saaneena kuin minunkin mielestäni. Suomenlinna, Korkeasaari, Linnanmäki ja tori odottavat jo kävijäänsä. Tämä "kesäloma" meneekin varmaan kotikontuihin tutustuessa, rentoillessa ja mökkeillessä. Aika kivaa, ettei tarvitse miettiä ja tehdä mitään suunnitelmia, vaan voi kerrankin vain olla ja mennä fiiliksen mukaan!
Kommentoikaas!



Happy 4th of July!
04/07/2012 10:21
Hyvää itsenäisyyspäivää USA! Tämä on yksi niistä hauskimmista ja upeimmista juhlista, joita haikeudella muistelen. Sankoin joukoin iloisia ihmisiä, hymyä, juhlaa, mutta ei mitään känniörvellystä. Vauvasta vaariin pukeuduttiin patrioottisesti punaiseen, valkoiseen, siniseen tai tricoloriin ja pidettiin hauskaa. Ilmaiskonsertti Capitolilla ja upeat ilotulitukset Monumentilla olivat mahtavat. Vaalin tätä muistoa aina! Sitä on vaikea kuvailla; täytyy kokea itse se ihanan iloinen yhteenkuuluvuuden tunne sekä kaikki järjestetty ohjelma paraateineen ja musisointeineen. 4th of Julynä amerikkalainen mentaliteetti ja iloisuus ovat parhaimmillaan ja kuin käsinkosketeltavia. Onneksi on valokuvia, joita katsellessa voin palata takaisin "toiseen kotimaahani".
Kommentoikaas!



Myrsky itärannikolla
01/07/2012 11:14
Nyt taas varoituksen sana Suomen USA-uutisointia seuraaville. Siellä entisillä kotikonnuilla on ollut todella iso myrsky, jonka sanottiin olevan suurin Virginian alueen raportoitu ei-hurrikaanipohjainen myrsky. Tuulet 100 km/h ja sähköt poikki 4 miljoonalta, DC:n alueella 1,3 miljoonalta. Neuvoisin kuitenkin tarkastamaan ennen hätääntymistä missä tarkalleen on mitäkin tuhoja, nimittäin jälleen kerran uutiset antavat väärän kuvan. Tiedon pitäisi olla täsmällistä, eikä noita evakuointiuutisia saisi yleistää summanmutikassa noin isoiksi alueiksi esim. DC:n alueeksi, sillä siellä ne ihan rauhassa taas ovat ja sähköt ovat palanneet jo joillekin alueille vaikkakaan tällä kertaa ei meidän asuinalueelle. Uutisointi aiheuttaa turhaa huolta, ja sitten taas jos oikeasti tapahtuu jotakin niin ei pian usko enää.

40C lämpötilat jatkavat ukkosmyrskyjen aaltoa. Toivotaan nyt, että sähköt palaisivat pian eikä kestäisi paria viikkoa niinkuin joskus suuremmissa myrskyissä joillakin alueilla on kestänyt. Se on aika vaarallinen tuo kuumuus, kun sisälämpötilatkin ilman sähköä ja siten ilmastointia saavuttavat nopeasti ulkolämpötilat eli et pääse pakenemaan minnekään. Taloyhtiön allaskin on suljettu, kun jotkut pumput eivät sähkökatkon takia toimi ja siten sinnekään ei voi mennä viettämään päivää. Onneksi meillä on siellä amme ja suihku ja vettä sentään tulee. Tässä kävi mielessä, että ei voi olla taas totta: mitä kompastuskiviä tähän sieltä tänne siirtymiseen vielä oikein tulee. Ihan kuin kaikki tapahtunut yrittäisi pitää meidät siellä. ;-) No mutta onneksi tärkeimmät asiat on hoidettu nyt muuttoa varten ja autossa voi latailla kännykkää, että saa asioita hoidettua. Pikemminkin siellä päässä tuntuu varmaan, että todella mukavaa lähteä sitä hellettä ja myrskyjä pakoon.

Tässä myrskyssä meni sähköt poikki tosi laajalta, että jos hotelliinkin menisi kuumuutta pakoon niin pitäisi ajella aika kauas. En tiedä onko kaupoilla tai joillakin jotakin varageneraattoria sitten tällaisia tilanteita varten, että voisiko sinne mennä viilentymään (jos ilmastointi niissä toimisi jollain varasähköllä). Mutta leikin asia nuo myrskyt ei tietenkään ole. Toivoisin vaan tässäkin täsmällisempää ulkomaan uutisointia. Toisaalta nykyään heti kun lukee kotimaan mediasta jotakin tuollaista niin osaapahan heti lähteä tarkistamaan juttua USA:n päästä esim. CNN:ltä.

Kommentoikaas!



Joukkoliikenne
29/06/2012 19:27
Julkiset kulkuvälineet ovat pääkaupunkiseudulla kyllä Suomen kermaa - aivan mahtavan sujuvat ja selkeät jopa tällaiselle suuntavaistottomalle ihmiselle! Ei voi kyllä kuin kehua. Ei sillä, etteikö Amerikassa tai ainakin Marylandissa olisi ollut joukkoliikenneverkostoa, mutta olihan se nyt ihan eri luokkaa niinkuin olen jo kertonutkin. Se, että jos linja-autovuorot loppuvat kello 19 kertoo jo paljon. Täällä tuo matkakorttisysteemi on myös oivallinen, kun voi sahata kaikkien lähijunan, bussin, metron ja ratikan kanssa niin paljon kuin lystää tuolla yhdellä ja samalla kätevällä kortilla (kertamaksu toki vaihtoajan puitteissa). Samanlainen kortti oli Marylandissa, mutta eihän siellä ollut kuin bussi ja metro, joissa sitä pystyi hyödyntämään. Pikkasen halvempi se oli, DC:seen meiltä 9-15 eli ruuhkattomana aikana olikohan se nyt $2.50 ja bussi metroasemalle $1.25. Tällä hetkellä täällä seutulippuarvokortin matka maksaa Hki keskustaan 3,50e. Kuukausikortilla/kausikortilla koko päivän päivähinnaksi muodostuu oliko se nyt 3e ja kortilla saa sitten mennä niin paljon kuin haluaa. Vuoroja myös tulee ja menee riittävän tiheästi, ei tarvitse paljon odotella.
Kommentoikaas!



Ulkomaan uutiset
29/06/2012 19:23
Suomen mediat lukuunottamatta iltapäivälehtiä ja vastaavia hoitavat hienosti hommansa kotimaan asioissa. Ja varmasti riittävästi myös ulkomaan asioissa ikänsä Suomessa asuneiden mielestä. Itse kun olen asunut kolmisen vuotta USA:ssa, perehtynyt moniin asioihin ja seurannut aktiivisesti sikäläistä mediaa, en voi olla hämmästelemättä Suomen USA-uutisten suppeutta ja joskus jopa suoranaisesti väärää tietoa, jota annetaan.

USA:ssa kanavissa oli selkeitä poliittisia painotuksia, Fox republikaaneille ja CNN demokraateille/liberaaleille jne. Vaikka varsinkin nuo republikaanikanavat väittävät olevansa puolueettomia, paistoi suunta kyllä läpi. CNN oli minun makuuni. Siinä katsottiin asioita pääasiassa demokraattisesti, jos niin voi sanoa, mutta tasaisesti myös republikaanit saivat olla äänessä. Se oli kanava uutisineen, joka oli ihan koukuttava ja loistava eikä siinä jätetty kiveäkään kääntämättä asioiden selvittämiseksi. Toki sielläkin oli älyttömän suppeat jotkut turhanpäiväiset jutut ulkomailta, mutta muistanpa sielläkin, miten ikävän fiiliksen jätti joku luettelo Japanin turmassa auttaneista maista, kun Suomi puuttui. Eipä löytynyt silloin mistään tietoa korjaamaan todella pöyristyttävää asiaa, että Suomi ei olisi auttanut mitenkään. Mutta sanotaanko siis lyhyesti, että kummastakin maasta kun nyt tiedän jonkin verran niin tuntuu epämiellyttävältä, kun annetaan väärää tietoa tai jätetään tärkein sanomatta. Niinkuin nyt varmaan sekin, että Suomi auttoi kuitenkin edes rahallisesti (? en siis löytänyt silloin netistä tästä mitään tietoa), kun Japani ei muuta avunantoa ottanut vastaan tai jotain.

Jo takavuosina hirvitystä aiheutti ulkomaanuutisoinnissa se, että USA:n hirmumyrskyistä puhuttiin tyyliin "koko itärannikko on vaarassa" tai koko se ja se on evakuoitu, vaikka tosiasiassa näin ei ollut. Onhan se nyt väärin julkaista tai lausua suorassa lähetyksessä vääriä asioita. Monien ulkosuomalaisten perheet olivat varmaan paniikissa, vaikkei kenelläkään ollut mitään hätää. Tätä uutisointia ovat hämmästelleet jotkut muutkin ulkosuomalaiset. Tuorein kummastus tuli tästä Obamacaresta eli terveydenhuollon lakimuutoksesta/-uudistuksesta. Joka ikisessä kunnon mediassakin toistetaan sanaa pakollinen sairausvakuutus. Hyvänen aika! Se antaa todella suppean ja väärän kuvan koko asiasta. Ei sillä, että suomalaisten tarvitsisi tietääkään mitään yksityiskohtia, koska monen pitäisi olla perillä koko kulttuurista ja siitä miten terveydenhuolto yleensäkään Amerikassa toimii, jotta ymmärtäisi asiaa paremmin, mutta suoraan sanottuna väärä ja ylipelkistetty kuvaus on kyllä huono asia. Ainakin minun mielestäni. Suomellakin on monia ammattitaitoisia kirjeenvaihtajia ympäri maailmaa, joten en ymmärrä miksi ja miten tällainen uutisointi on edes mahdollista. En nyt avaa Obamacarea sen tarkemmin, mutta lisään tuonne loppuun pari linkkiä aiheesta. Hesarin juttu oli yltiöpelkistetty eikä siinä kyllä tuhlattu rivejä kertomalla miten hyvä edistysaskel muutos on USA:ssa. No pakollinen sairausvakuutus - minkälaisen kuvan se sinulle antaa?

Tottakai kunkin maan mediat keskittyvät syvällisesti niihin omiin uutisiinsa ja muita vaan sivutaan, mutta olisi se nyt korrektia vähän pohjustaa tai olla sitten sanomatta mitään eikä vedellä kummallisia oikopolkuja. Yksissä uutisissa tuli ainakin mieleen, että ihan kuin olisi googlella käännetty, vähän samaan tapaan kuin ne kaikenlaiset käyttöohjekäännökset, jotka ovat puuta heinää. Mutta siis ilmeisesti kirjeenvaihtajia ja kulttuuriin perehtyneitä ei voida kalleuden takia hyödyntää, vaan pinnallisesti vain suomennetaan joku Reutersin uutinen. Kyllä kulttuurissa elänyt ja asioista oikeasti tietävä osaisi muotoilla jutun paremmin ja lähemmäksi totuutta, vaikka olisi poliittisesti mitä mieltä tahansa. Tämä politiikka tässä mieleen tulikin, kun hämmästelin tuota ylipelkistämistä. Ihan kuin oltaisiin republikaanien kanssa samalla linjalla ja siksi uutisointikin on noin tylyä. Että tarkoituksella käytetään tietynlaisia sanamuotoja.

Mutta suosittelen siis kaikkia ulkomaanuutisia seuraavia ja niistä syvällisemmin kiinnostuneita hankkimaan tietonsa kunkin maan omista medioista, sillä minunkaan ei tarvinnut kuin kolme vuotta jenkeissä asua ja voin sanoa, että Suomessa USA:n uutisointi antaa minulle väärän kuvan monesta asiasta. Pääasiassa tietysti se uutisten suppeus, minkä ei kuulukaan muuttua, mutta myös sanavalinnat. Ihan noin vaan ei voi oikoa asioita, vaikka pakollisesta vakuutuksesta sinänsä olisikin kyse, tulee vääriä käsityksiä. Tuo lakimuutos on paljon muuta, se on demokratiaa, edullisempien vakuutusten tarjoamista, vakuutusyhtiöiden mielivallan hillitsemistä, kaikille mahdollisuus terveydenhuoltoon.

Vertaapa itse vaikka edes näitä seuraavia: Hesari: http://www.hs.fi/ulkomaat/Korkein+oikeus+hyv%C3%A4ksyi+Obaman+terveydenhuoltolain++++/a1305578384544?ref=fb-share ja sitten jenkkien kertomana: http://neil-gaiman.tumblr.com/post/26089844199/mizzkatonic-what-exactly-is-obamacare-and-what ja http://edition.cnn.com/video/?/video/us/2012/06/28/sot-obama-healthcare-upheld.cnn. Kertokaa sitten onko Suomen uutiset jotenkin kallellaan poliittisesti ja/vai saatteko täysin eri kuvan vakuutusasiasta luettuanne ns. asiaan perehtyneeltä paikalliselta.

Niin ja toki suurinosa ihmisistä varmaan nytkin miettii tätä paasausta, että mitä ihmeen väliä? Eipä sillä varmaan olekaan muille kuin itselleni, joka on sangen kiinnostunut mediasta, sen totuudenmukaisuudesta, puolueettomuudesta, USA:n asioista sekä kielestä ja siitä miten sama sana voi tarkoittaa eri maassa jopa täysin eri asiaa. Huomaappas myös nuo pääkäsitteet ja oikeat termit (Obamacare vain vakiintui kansan suuhun) noissa amerikkalaisissa jutuissa. Obamacare on paljon muuta(kin) kuin pakollinen sairausvakuutus.

Minä näen monipuolisen, totuudenmukaisen ja kaikki asiat, osapuolet ja kannat huomioon ottavan ja esittelevän median valtavan tärkeänä, mutta välillä painotukset ja kunkin median omat tulkinnat paistavat vähän liikaa läpi. Minähän nyt saan tulkita miten vaan ikinä tahdon, koska en olekaan valtakunnallisessa mediassa kertomassa koko kansalle "totuutta" vaan ainoastaan oman mielipiteeni. ;-) Siksi pidätän oikeuden myös noiden linkkien totuudenmukaisuudesta/varmoista faktoista. CNN:ään ja Obamaan nyt voi toki luottaa jossakin määrin, mutta tuo toisen jutun kirjoittanut ei ole ihan tuttu kaveri enkä siten voi mennä totuudenmukaisuudesta takuuseen. :-D

Kommentoikaas!



Liikenteestä
28/06/2012 20:52
Joitakin juttuja tuli mieleen tässä autolla ajellessa. USA:ssahan sai kääntyä oikealle punaisilla valoilla kunhan vaan katsoi, ettei ketään tule miltään suunnalta. Se oli oikeasti älyttömän kätevä ja nopeuttava sääntö. Nyt sitä nimittäin tollottaa siinä, vaikka voisi mennä samantien (niinku täällä nyt mihkään kiire tai ruuhka ois mut kuitenki). Se on kuitenkin tosi vaaraton käännös oikealle ja kun katsoo, ettei ketään tule niin sujuvoittaa vaan liikennettä.

Toinen ei niin kiva juttu oli, että kun tuossa Kehä 1:llä ajatuksissaan ei huomaa, että joku ihan turhanpäiväinen kaista päättyy kesken kaiken, niin siinäpä sitten tönötät kaistan lopussa vilkut päällä niin kauan, ettei ketään tule. KUKAAN, EI KUKAAN anna tilaa siirtymällä toiselle kaistalle. Eihän siinä nyt hiljennellä voi, mutta viereinen kaista kun on tyhjä niin olisihan se kohteliasta auttaa mokannutta sen verran. Kyllä siihen muutkin lipsahtivat samalle kaistalle kuin minä, mutta kerkesivät takaisin jonoon vaikkakin sivupeilistä katsoessani aika hurjiin koloihin puikkasivat. Nooh, aivan sama. Eipä minulla minnekään kiire ollut eikä siinä nyt aamuyhdeksän paikkeilla tarvinnut odotella kuin ehkä kymmenen autoa... Niin että sinänsä isommissa ruuhkissa USA:ssa pääsi mukaan sujuvammin, kun annettiin tilaa. Tosin isommissa ruuhkissa se olikin helppoa ihan siinä omallakin kaistalla, kun vauhti oli niin pieni. Mutta kyllä siellä (New Jersey ja Maryland) liittymästä tulijoita väistettiin paljon reippaammin kuin täällä. Semmoinen tietynlainen kohteliaisuus kun sujuvoittaa myös liikennettä, ettei tule hirveitä sumia esim. liittymiin.

Eli sanotaanko, että nyt niihin isompiin ruuhkiin tottuneena ottaisin mieluummin hitaasti kulkevan tilaa antavan jonon kuin selvästi itsekkään jonon, joka ei kahdesta kaistasta huolimatta vaihda kaistaa ja anna tilaa. Ja hah, yhdistäpä nämä molemmat: itsekkyys ja hitaasti liikkuva jättiruuhka (New York) niin siinäpä ei sitten voi enää valita vaan yksinkertaisesti näet koko kirjon huonoista tielläliikkujista. Minäkin paraskin tässä puhumaan huonoista tielläliikkujista, kun itsehän en ennakoinut tarpeeksi eli muka nähnyt kaistan loppuvan ja jäin sinne siis ihan omasta syystäni odottelemaan.

Niin ja sitten tuli mieleen nuo juhannusruuhkat. En tiedä millaista juhannusliikenteessä oli enkä ole muinakaan Suomen vuosina ajellut ruuhkaisimpia reittejä, mutta ruuhkaa ainakin uutisten perusteella oli 4,5,6 ja 9 teillä paljon. Joku nyt pitää minua pimeänä, mutta olisi ollut kiva olla siellä ja katsoa, että onko se nyt niin paha (verrattuna totuttuun eli USA:n ruuhkiin) vai onko se paha vain Suomen mittakaavassa. Olihan USA:ssakin näitä juhlapäiväsumia, tiet tukossa ja ruuhkautuneet vielä pahemmin kuin yleensä, mutta siellä on ehkä totuttu jatkuvaan valtavaan liikennemäärään. Täällä ainakin tuntuu vaikkei olisi totta, että ruuhkat ovat vain poikkeustapaus ainoastaan juhlapyhinä meno- ja paluuliikenteessä. Onhan se nyt selvää, että pari kaistaa ei riitä, kun tyyliin koko kansa lähtee liikkeelle varsinkin täältä ruuhkasuomesta mökkeilemään juhannuksena ja noin.

Automaattivaihteisesta manuaalivaihteiseen siirtyminen ei tuottanut muuten suurempia ongelmia silloin alussa. No onhan se kuin pyörällä ajo, kyllähän sen heti muistaa. Paitsi kerran kolmoselta auto tukehtui valoissa, kun painoin tietysti vain pelkkää jarrua... Mutta näissä "ruuhkissa" automaattivaihteinen olisi kyllä paljon kätsympi täälläkin. Ei tarvitsisi olla koko ajan vaihtamassa. Mutta kyllä tähän liikenteen tyyliin taas pian tosiaan tottuu. Onpa vain veikeätä näin jälkikäteen muistella USA:n ruuhkia, jotka kuitenkin sitten opettivat jotakin eli kärsivällisyyttä. Ja tuntuu huvittavalta, miten voisi edes vaihtaa takaisin sinne ruuhkiin täältä suht sujuvasta liikenteestä. Mutta niin se vaan on, että kaikkeen tottuu ja se vanha totuttu on uuden totuttelemisen paikka taas.

Kommentoikaas!



Häät
24/06/2012 11:07
Minä niin kovasti toivoin, että pääsisin vielä kesähäihin tänä kesänä ja voisin pukeutua johonkin noista USA:sta ostamistani kesämekoista. Ja niin kävi - pääsen ainakin yhteen hääjuhlaan heinä-elokuussa, jee! Häät ovat aina ihania varsinkin jotenkin nyt näin Suomen suvessa, jossa omammekin vietimme muutama vuosi sitten. Tärkeintähän on lähinnä ihan mitkä tahansa juhlat, koska tässä ei ole paljon juhlan aihetta nyt ollut; pelkkää tragediaa ja rahanmenoa vain.
Kommentoikaas!



Jussit vietetty
23/06/2012 21:44
Kävipäs älyttömän hyvä tuuri tuon sään kanssa, kun eilen tosiaan oltiin juhlimassa ja grillailemassa ja saimme nauttia koko päivän auringonpaisteesta ja lämpimästä säästä. Oli tosi mukavaa, että sää suosi! Tänään nimittäin satoikin ihan koko päivän aamua lukuunottamatta. Ja piti laittaa pitkät housut ja takkikin päälle. On tämä kyllä todella epävakainen tämä Suomen kesäsää, mutta nyt ei auta kuin olla iloinen, että pirskeet ajoittuivat eiliseen ja sää helli juhlijoita. Tosi kiva juhannus oli tämä cityjuhannuskin ja seura myös mitä parhainta. Ei harmittanut, ettei päässyt sukuloimaan tai mökkeilemään. Vielä on kesää jäljellä! ;-)
Kommentoikaas!



Juhannuksen ensimmäiset merkit
22/06/2012 10:37
Juhannusaaton aamuna ensimmäinen juhlintaan viittaava merkki oli kaksi spurgua sammuneena hyljätyn rakennuksen pihamaalla näköetäisyydellä kävelytiestä. Sen verran erikoisessa asennossa oli toinen, että vähän aikaa tarkkailin kauempaa liikkuuko keho hengityksen tahtiin ja näytti liikkuvan. Kai.

Varsinkin ulkomaalaisista saattaa tuntua hurjalta nuo sammuneet puliukot teiden pientareilla, mutta onhan noita tietysti joka maassa. USA:ssa joko ihan kulttuurinsa tai sitten vaan rahattomuuden takia kodittomat olivat kuitenkin aika hiljaisia ja selvänoloisia. Niin no koditonhan on tietysti eri asia kuin spurgu, tosin harva asunnon omaava spurgukaan tien pientareelle ainakaan kauaksi aikaa jää vaan sammumisen jälkeen hiukan selvittyään ehkä hoipertelee sentään kotiinsa. Ehkä tämä juhannus on sitten poikkeustapaus... Yötön yö ja keskikesä vietetään ulkona... Täytyy vielä päivällä kävellä siitä ohi, sen verran vierasta tämä suomalainen rappiojuominen vielä on, että pieni ajatus jostakin rikoksesta tai ihan vaan itsensä kuolleeksi juomisesta kävi mielessä.

Kommentoikaas!



Juhannus
20/06/2012 19:07
Suomen yöttömän yön ja keskikesän juhla on aivan käsillä. Kolmeen vuoteen en ole sitä viettänyt muuta kuin joku vuosi päiviä ennen juhannusta juhannuspicnicin muodossa nätisti Marylandissa.

Tästä juhannuksesta tuleekin ensimmäinen cityjuhannukseni. Pysyttelen kaupungissa, mutta parhaassa seurassa tottakai. Grillausta ja sihijuomia ilman muuta! Tuon koiran takia en voi mennä junalla tai muillakaan julkisilla sinne missä suurin osa suvusta on enkä myöskään mökkeilemään, jonne muutoin olisin mennyt. Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, laina-autokin on niin epävarma, ettei sillä uskalla pitempiä matkoja lähteä ajamaan eikä vuokra-autoonkaan nyt viitsisi tuhlata. Cityjussi tuli siis pakon sanelemana, mutta tuleepahan koettua nyt sekin.

Grillattavaksi valitsin tällä kertaa ihan tosi helpot grillimakkaraa ja lihapiirakkaa nakeilla. Näitä olen kaivannut ja ne ovat ihan rehelliset suomalaiset juhannusherkut. Ei mitään konstailuja tälle juhannukselle, kiitos! Ja saihan tuota perusjauhomakkaraa etsiäkin makkarahyllyltä tovin, sillä ihan hirveästi on nykyään noita kaikenmaailman makumakkaroita. USA:ssa söimme kovin lihaisaa bratwurstimaista makkaraa ja italian spicy sausagea, sekin hyvin lihaisaa, joten ei kiitos enää mitään semmoista vaan ihan perinteistä suomalaista grillimakkaraa, jota jaksaa syödäkin enemmän kuin lihaisampaa makkaraa. Yksi päivä olivat päärynäsiideritkin loppuneet kaupasta ja muistin, että näinhän taisi käydä muutama vuosi sittenkin.
Lightia oli, mutta sitäkin jos jokusen pullon juo niin nuo keinomakeutusaineet eivät ole kovin hyväksi. Tänään normiperryjä oli onneksi tullut lisää. 

Vähän hurjaltahan näin äkkiseltään tuntuu miten hirveä ryyppyjuhla tämäkin midsummer tuntuu olevan, mutta se nyt vaan kuuluu monin paikoin suomalaiseen kulttuuriin. Jonkin verran omat juomatottumukseni ovat muuttuneet USA:ssa asuessani. Minkäänlaisia pohjia ei oikeastaan siellä tullut otettua vaan mentiin aina samalla syömään ravintolaan. Sitten jos oltiin kotona, niin jääkaapista otti mitä sinne oli hamstrannut eikä sitä kulunut lähellekään niitä määriä mitä täällä Suomessa on totuttu juomaan. Se oli semmoista tissuttelua enemmänkin, ei juotu oikeastaan humaltumistarkoituksessa, vaikka tietysti sitä humaltuikin riippuen mitä joi ja millä tahdilla, mutta siis selvästi vähemmän sitä joi eli ilmeisesti sitten amerikkalaisittain...

Oikein hauskaa ja aurinkoista juhannusta kaikille! Muistakaa liikkua vesillä varovasti ja pitää vähän silmällä kavereita!

Kommentoikaas!



Autoilu
19/06/2012 18:39
Olikohan se nyt keskiviikkoaamu, kun silloin eka kerran kolmeen vuoteen saavuin Hki-Vantaan lentokentälle, ja minua tultiin noutamaan. Todella hiljaista oli joka paikassa, lentokentän parkissakin varmaan vain me. Sitten se kyydissä istuminen typötyhjillä teillä oli jotakin huvittavaa! Vaikka oltiin pääkaupunkiseudulla, niin harva auto siellä täällä. Edes yöllä ei ollut näin hiljaista missään USA:ssa. Sitähän me naureskelimmekin silloin USA:han muutettuamme, että ei tarvitse siellä asumisen jälkeen enää valittaa kyllä yhtään autojen ruuhkista. Kun jono on Suomessa maksimissaan miltei vain kolme autoa plus sinä.

Sitten itsekin kun ajelin, niin eksyin pari kertaa Kehä 1:lle ja sieltähän ei meinaa päästä pois sitten millään ainakaan tällainen ekakertalainen. No tuskaisuuden lopetti sitten se huomio, että ihanaa, tuntuu kuin ajelisi itsekseen. Ei tarvitse paljon kantaa huolta kanssa-autoilijoista, kun siellä täällä on vain harvassa autoja. Toki joskus neljän jälkeen on sitten jonkin verran autoja, mutta tarkoitukseni olikin tässä nyt verrata sitä määrää ja ihastella miten vähän täällä ruuhkasuomessakaan lopulta on liikennettä. Se on mihin tottuu tietysti. Joka tapauksessa mitä vähemmän liikennettä sen enemmän jää aikaa arpomiseen ja sellaiseen, jos eksyy tai ei oikein tiedä mihin menisi.

No sellaista New Yorkimaista tööttäilyähän täällä on, jotkut ei malta yhtään, mikä on aika huvittavaa, kun vertaa oikeasti New Yorkin ruuhkiin... Eihän näistä ruuhkista voi puhua edes samassa lauseessa, mutta samanlainen käytös on täällä heti huomattavissa. Onhan tämä toki Suomen mittakaavassa jotakin ruuhkaisinta aluetta vissiin, mutta eipähän kyllä itseä ahdista lainkaan. Ainoastaan laina-auto on tällä hetkellä sen verran epäluotettava, että pelottaa jääkö tielle, kun ei ole samanlaisia hienouksia kuin amerikkalaisessa autovakuutuksessa, että 24/7 tullaan noutamaan jos jää tielle. Tai tiedä vaikka olisikin, mutta kun ei ole oma auto niin en ole ihan perillä millainen vakuutus siinä on.

Kommentoikaas!



Ostokset
19/06/2012 15:11
On varmaan jo ilmennyt, että hauskinta USA:ssa oli syöminen, shoppailu ja matkailu. Siksi oli kiva muuttaa tänne pääkaupunkiseudulle, kun täällä on kuitenkin aika laaja tarjonta palveluita ja shoppailtavaa. Metropolin jälkeen maalaiselämä ei olisi jotenkin tuntunut oikealta. Sitä ripauksittain toki, mökkeilyä ja sen semmoista, mutta ei semmoinen sovi jatkuvasti luonnolleni varsinkaan enää.

Se on jännä tunne, että pitää olla kaikkea saatavilla, JOS sattuu haluamaan. Kai se on jäämiä sieltä Amerikasta, jossa kaikkea oli tarjolla ja aina löytyi eikä tarvinnut kauan etsiä yhtään mitään. Lopulta kuitenkaan niitä ns. hollilla olevia shoppailumahdollisuuksia käytän todella vähän, koska en ole lainkaan mikään himoshoppaaja. Mutta jos tarvitsen jotakin, on kiva että se on saatavilla eikä sen etsimiseen tarvitse tuhlata kovinkaan paljon aikaa ja vaivaa.

Liittyyhän tähän toki muidenkin kuin ostosten tarjonta. Ravintolat, harrastusmahdollisuudet, nähtävyydet, matkailukohteet sun muut ovat yksi tärkeä osa aktiivista asuinympäristöä. Töiden, mutta myös näiden vuoksi tämä pääkaupunkiseutu on luonnollisin valinta.

Kommentoikaas!



Mainokset
18/06/2012 16:49
Heti kun muutin tähän kämppään revin postiluukusta pois Ei mainoksia -tarran. Sen verran Amerikassa markkinataloudesta innostunut olen, että tosiaankin haluan nähdä mitä on tarjolla ja missä mennään.

USA:han muuttaessa erityisesti tv-mainokset, mutta myös lehtimainokset olivat tärkeitä perehdyttäjiä, kun kaikki oli uutta. Suosittelen ulkomaille muuttavaa seuraamaan paljon mainoksia. Itse nyt jatkan niiden seuraamista täällä Suomessakin, koska aika moni asia on ehtinyt kolmessakin vuodessa jo muuttua. Sitä paitsi hintaerojen tarkastelu on mainosten kautta paljon kätevämpää kuin suoraan liikkeestä toiseen ramppaaminen. Mutta siis ihan selvästi olen kiinnostuneempi mainonnasta USA:sta tultuani kuin mitä olin Suomesta sinne muuttaessani. On kiva nähdä mitä on tarjolla ja mihin hintaan, ja erityisesti nyt tarkkailla miten hyvin täällä on tuotteistettu mitäkin ja mitä kaikkea uutta täältä löytyy, mitä on tuotu USA:sta ja mitä muualta maailmasta, mikä on kotimaista jne.

Kommentoikaas!



Miksi ihmiset masentuvat?
17/06/2012 11:03
Heitänpä tähän arvailuja miksi ihmiset Suomessa masentuvat tai ahdistuvat herkemmin, vaikka kaikki on hyvin. On toki monia itseaiheutettuja syitä, mutta tässä sellaisia, joihin on vaikea itse vaikuttaa. Tai no joo, lopulta asenne ratkaisee näissäkin, mutta helppoa asennemuutos ei ole.

Sää: Varsinkin kesällä, kun vihdoin olisi mahdollista nauttia lämpöisestä säästä, olla enemmän ulkona ja antaa iloluontoisuudelle valtaa, niin vettä tulee niskaan joko jo saman päivän iltana tai viimeistään seuraavana päivänä. Jos tällaisesta säästä ei ole ollut erossa tarpeeksi kauan, ei sitä välttämättä osaa nähdä että "no minkäs sille voi" ja jatkaa tyytyväisenä muita puuhasteluja.

Vastaantulevat kanssaihmiset ja hymyilemättömyys: Hapannaamojen näkeminen päivästä toiseen voi aiheuttaa epäsosiaalisuutta eikä halua kommunikoida. Kukapa vihaisen näköisten ja myrtsien tuijottajien kanssa haluaisikaan jutella.

Alkoholi: Sitä oikeasti juodaan silmiinpistävän paljon. Ihan syrjässä keskustan riennoistakin hoipertelee joka viikonloppu vastaan selvästi kännissä olevia ihmisiä. Kun ilahdut, että vau täällähän osataankin small talkia, niin huomaatkin vaan lopulta juttukaverin olevan kännissä. Vaikka humalaiset nyt ovatkin useimmiten iloisia, ei se luonnollisesti ole aitoa, kun se on viinalla hankittu. Onhan siinä nyt vähän vaivautunut, kun itse on selvinpäin ja puhuu järkeviä eikä toiselta voi odottaa kuin jotain puutaheinää. Varmaan moni paikkaa tätäkin kohtaa juomalla sitten vaan itsekin. Ja seuraava päivä onkin sitten vielä masentuneempi.

Milläs kaikista näistä aiheutuvaa typeryyden tuntua sitten estät? Pitää etsiä oikeanlaisia ihmisiä ja kavereita. Sosiaalinen kanssakäyminen on ehdottoman tärkeää, ettei jää purnaamaan. Vaikka sää olisi kuinka kamala, pitää vaan pakottaa itsensä lähtemään sadepuvussa lenkille. Tai elokuviin, shoppailemaan tai harrastamaan sisätiloihin jotakin piristävää. Ja tuo sadepuvun ja kumppareiden hankkiminen olisi kaikista parasta, koska silloin ei antaisi luonnon rajoittaa. Suomessa se nimittäin rajoittaa ihan älyttömän tiheään tahtiin, jos sen vaan antaa. Tärkeintä olisi lähteä liikkeelle eikä päättää päivän ohjelmaa ikkunasta näkyvän näkymän perusteella eikä jäädä neljän seinän sisälle.

Helpommin sanottu kuin tehty? Pienen tylsyydenkipinän kun tunsin nahoissani niin piti alkaa tätä pohtia ja muistella mitä hyviä ajatuksia ja "selviytymiskeinoja" kävikään ulkomailla asuessa mielessä silloin kun kovasti kaipasi Suomeen. Ja tuo tylsyydentunteeni herätti siksi huomiota, että haloo, eiköhän tässä ole ollut riittämiin puuhaa asettua tänne ja hoitaa asioita ja nauttia kavereista ja hyvästä ruoasta ja tärkeimpänä selviytyä vielä tuosta koiran tragediastakin. Pitäisi vaan kovasti pitää kiinni omasta iloisuudestaan ja vaikka sitruunansyöneet ihmiset eivät siitä hetkahtaisi niin itsellä olisi kuitenkin hyvä ja iloinen mieli. Tässä se nähdään miten sosiaalisella paineella (tarkoitan lähinnä yhteiskuntaa ja kansallisia/kulttuuri piirteitä, en kavereita) / ympäristötekijöillä on aika valtava voima. Pitää kuitenkin pysyä vahvana ja olla ratkaisukeskeinen.

Kommentoikaas!



Maisemointi ja tuholaiset
16/06/2012 17:15
Suomessa (tai ainakaan täällä Espoossa) ei tunnuta harrastettavan riittävästi maisemointia asuntoyhtiöiden tai kaupungin puolesta. Enkä nyt tarkoita luonnonmukaisuuden kokonaan muokkausta vaan sellaista yleisesti riittävän tiheästi siistinä pitämistä. Kaikki tien pientareet rehottavat roskaheinää ja siten punkkeja. Oma pihamme näyttää sotkuiselta ja hoitamattomalta, vaikka taitavat ne sentään kerran parissa viikossa leikata ruohon.

Tämä maisemointi on kyllä ihan amerikkalaisten juttu, ja mukavasti ainakin sisustus- ja puutarhaohjelmissa tätä on alkanut enemmän tulemaan Suomeenkin. Se ei tarkoita ollenkaan, että on vaikeahoitoista ja paljon vaativaa vaan siistiä ja mukavan näköistä. Kaikki näyttää vähän repsahtaneelta nyt. Ehkä liiketilat ovat täälläkin ymmärtäneet julkisivunsa siisteyden tärkeyden, mutta siltä ei kyllä tunnu näissä kerrostalolähiöissä / kerrostaloasuinalueilla.

En muista montako kertaa metsän reunat ja nurmialueet myrkytettiin USA:ssa, mutta se oli tosi kivaa. Siinä kuoli itikoiden munat, kirput ja punkit ja muut tuholaiset. Erityisesti koirien kanssa olisi kiva, jos kaupunki tai kuka se nyt noita kävelyteiden pientareita maisemoikaan, niin ottaisi pienen siivun edes pois sitä heinikkoa. Ja taloyhtiöt / kiinteistöhuollot voisivat vähän panostaa viihtyvyyteen eikä odotella mitään kerran vuoteen talkoita, joihin tulee viisi asukasta sadasta... Oikeasti sellainen siisti ja nätti piha vaikuttaa idylliseltä ja kotoisalta. Täytyypäs joskus laittaa kuvia vaikka Marylandin asuntoyhtiöstä ja piha-alueista. Kun kaikki formaatitkin haetaan USA:sta, niin tämä olisi sen oheen paljon järkevämpi asia.

Kommentoikaas!



Kaasuliesi
15/06/2012 12:33
Pitää varmaan hankkia täälläkin kaasuliesi. Jokainen kaasuliedellä kokkaillut tietää miten suuri ero ruoanlaitossa on kaasu- ja tavallisen sähkölieden välillä. Induktioliedestä en itse tiedä. Portaaton ja säädeltävä liekki on jotakin tosi kätevää. Kaasuliesi on myös paljon nopeampi.

Sitten joku väitti jossakin, että kaasuliedellä liekillä poltetut kattiloiden ja pannujen pohjat menevät ihan kiemuralle ja pilalle eikä niitä voi käyttää enää sähköliedellä. Tämä on kyllä palturia. Ainakin siinä mielessä, että itse ostimme ainakin laadukkaat nimenomaan kaikille liesityypeille sopivat kattilat. Eikä ole pohja mennyt miksikään. Tummunut vain. Eli ihan peruskattilaa ei liekille kuulu laittaa...

Kommentoikaas!



Allergia
14/06/2012 11:23
Ei kyllä päde eikä ole toiminut minuun ainakaan minkäänlainen siedätyshoito siitepölyihin liittyen. USA:ssa allergiakausi oli maaliskuusta kesäkuuhun eli kovien helteiden alkamiseen saakka. Ja siellä sitä kasvia, puuta ja heinää riitti, kun kaikki paukahtivat miltei samaan aikaan kukkaan. Kolmisen kuukautta ei siellä tuntunut allergiakautena pahalta, koska kesää oli vielä reilusti jäljellä. Täällä vähän pelottaa, että meneekö koko kesä tuskaisena, kun nämä lämpötilat eivät niin korkeaksi mene, että pölytys loppuisi nopeasti. Myös kesä on lyhyempi täällä, joten ei olisi aikaa hukata allergioille... Eli siis vaikka minulla oli pahimmat allergiakeväät ja alkukesät USA:ssa verrattuna Suomen taannoisiin allergiaoireisiin, ei se kyllä yhtään auttanut siedätysmielessä. Sama homma jatkuu täällä eikä nämä allergialääkkeet täällä ole yhtä tehokkaita kuin mitä USA:ssa söin. Pitäisi varmaan vaihtaa johonkin tujumpaan. 
Kommentoikaas!



Lämpötilat
14/06/2012 11:14
Nyt kun lämpötilat ovat nousseet +20C ja ylikin, niin tuntuu hyvältä. Tämä 20-25C olisi sopivin lämpötila: voi pukeutua lyhyisiin vaatteisiin, mutta ei tule hiki liikkuessakaan. Miten ihmeessä sitä kesti niitä 30-40C lämpötiloja ja sitä valtavaa kosteutta Marylandissa? No joo, ilmastoinnit kaikkialla ja uima-altaathan ne syynä oli. Mutta eipä voinut koirien kanssa kuin korttelin kiertää ja piti jo mennä vilvoittelemaan sisälle. Sateiden tiheyden kun saisi pois, niin Suomen kesä olisi mitä mahtavin. Ja ilmastointi on pakko hankkia omaan kotiin. Niin tietysti sitten kun on oma koti. On nimittäin aika tuskallista, kun on kuuma kämppä ja sitten ikkunoita auki pitäessä erityisesti tänä kesänä siitepölyt taas tunkevat heti sisään. Tällä hetkellä valitsen korkeat sisälämpötilat, tuulettamalla saa vain pahemman tuskan aikaiseksi allergioiden takia. 
Kommentoikaas!



Pallo hukassa kotimaassa
13/06/2012 14:35
Pikkasen on huvittanut asioida vähän joka paikassa, kun välillä joutuu kysymään yksinkertaisista asioista miten mikäkin toimii, kun nyt ei ole sattumalta asunut täällä kolmeen vuoteen. Sitä on vähän kuin turistina taas kotimaassaan. Instrumentariumilla ei ole enää kanta-asiakaskorttia, maksupäätteet ovat erilaisia kuin USA:ssa (siellä vielä vedettiin, täällä se tyrkätään pystyyn lukijaan), lottokuponkeja luulee esitteiksi, kun niissä on sivussa sellainen iso teksti, mutta ne ruudukot ei näy. Ja kaikenlaista pientä muuta, josta tuntee olevansa vähän pihalla ja täytyy aina kertoa, että kysyn tätä siksi, etten ole ollut Suomessa kolmeen vuoteen, ettei katsota kuin uusavutonta. No kyllähän monet asiat keksii sitten heti kun ne näkee, mutta tottakai tässä on vähän totuteltavaa. Jonkin verran Suomi ja firmat ovat kuitenkin muuttuneet kolmessa vuodessa.
Kommentoikaas!



Ruisnapit
13/06/2012 14:26
Linkosuon ruisnapit ovat jotakin ihan uskomattoman hyvää ja terveellistä! Suosikiksi on muotoutunut onion-garlic. Saimme näitä ekan kerran kavereiden kyläillessä USA:ssa. Nyt niitä piti mennä heti ostamaan täällä. Makuja on monia, tosi hieno keksintö ja tuotteistamisidea. Niitä voi raksutella ihan pelkiltäänkin ja tietysti jotakin tuorejuustoa tai muuta lisuketta voi myös lisätä päälle. Niin no jokainenhan tietää mikä on ruisnappi: sellainen pieni, pyöreä ja rapea näkkileipämäinen ruisleipänappi. Käy hyvin esim. cocktail-tarjoiluihin.
Kommentoikaas!



Siideri ja lonkero
10/06/2012 11:09
Enää poronkäristys puuttuu, kaikkea muuta kaipaamaani olen jo testannut. Viikonloppuna pääsin nautiskelemaan myös kauan odotettuja siideriä ja lonkeroa. Olihan sitä siideriä ja lonkeronkorviketta Smirnoff Icea ja Mike's Hard Lemonadea USA:ssakin, mutta eipä ollut niin hyvää kuin Hartwallilla. Päärynäsiideri on täällä mielestäni raikkaampaa, makoisampaa ja makeampaa ja lonkerossahan on ihan oma makunsa, vaikka se greippijuomia muistuttaakin. Kolme vuotta sitten herkku karpalolonkero ei kyllä oikein enää maistunut. Sanoisinko, että pidän enemmänkin puhtaista mauista eli ihan selkeästi tavallisesta lonkerosta ja yhden hedelmän siidereistä enkä makusekoituksista. Mutta on se jännä, miten perryä ja lonkkuakin oli ikävä, ja miten hyvältä perrykin maistui viikko sitten ekan perryni juomisen jälkeen taas.
Kommentoikaas!



Sää
09/06/2012 10:21
Lupasin itselleni, etten saa valittaa Suomen säästä! :-D Sen verran kuitenkin kerron miten säänmuutos on vaikuttanut elämään. Se, että on heti pakko mennä ulos ja hyväksikäyttää hyvä sää on palannut taas. New Jerseyssä tätä samaa suomalaista hyvän sään höytykäyttöä heti ja nyt tuli hetken aikaa ihan alussa toteutettua, kunnes huomasi, että jatkuvasti paistaa aurinko ja ehtii ihan mikä päivä vaan nauttia säästä. No nyt siihen on sitten tottunut ja pitää yrittää taas oppia tähän jatkuvaan sateeseen ja epävarmoihin keleihin eikä voi tuudittautua sillä, että olisi pouta ja aurinkoista seuraavanakaan päivänä. Se on jännä tunne, että "nyt on pakko mennä ulos, huomenna kuitenkin sataa".

Suomessa sataa huomattavasti enemmän (tai sanotaanko useammin) kuin New Jerseyssä ja Marylandissa. Lämpötiloja nyt ei voi edes verrata, mutta ne eivät ole tuottaneet vaikeuksia ja on kiva, että on ollut viileämpää varsinkin kun on joutunut suoriutumaan noiden koirien kanssa ja kanneksimaan toista vähän väliä. Marylandin alkukevät ikäänkuin jatkuu vaan.

Hienoa Suomen kesässä on kuitenkin valoisuus. Päivä on esim. nyt tällä hetkellä nelisen tuntia pidempi kuin Marylandissa, ja aurinko laskee pari tuntia myöhemmin kuin Marylandissa. Ja kunhan tässä nyt pääsee joku kerta niihin mökkimaisemiin järven rannalle saunomaan ja grillaamaan niin se tulee olemaan aika mahtavaa!

Kommentoikaas!



Liikennesäännöistä lakipykäliksi
09/06/2012 10:17
Olisi varmaan paikallaan täällä E-Suomessakin tehdä tietyistä liikennesäännöistä laki, jota rikottaessa saa suuremmat rangaistukset kuin pelkästä liikennesääntöjen rikkomisesta. USA:ssa nyt olikin joka paikassa "It's the law", sillä siellä ei joitakin pelkät säännöt rajoita. Marylandissa oli sellainen laki, että aina pitää väistää suojatietä ylittävää tai jalankulkijaa yleensäkin. No, pitäisihän tuon nyt olla itsestään selvää kaikille, vaan meinasinpa jäädä tässä auton töytäisemäksi yksi päivä ihan täällä Suomessa, kun koirat ja oma jalkakin oli jo suojatiellä niin kääntyvä auto meinasi ajaa päälle. Katsoin vihaisesti ja suuni oiken loksahti hämmästyksestä auki. No huomasihan se sitten ja painoi jarrut pohjaan. Ihan kuin ei muka olisi nähnyt aivan selkeästi, että sieltä on ihmiset ylittämässä tietä. Toivottavasti tämä nyt oli vain yksittäistapaus. Menee nimittäin aika röyhkeäksi, jos jalankulkijoiden päällekin aletaan ajamaan. ;-) Ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna suojatien viereen olisi hyvä vähän hiljentää ja muutenkin ennakoida enemmän risteykseen saapumista ja katsella ympärilleen.

Toinen New Yorkilainen piirre oli kova monen auton tööttäys, kun joku ei ihan heti lähtenyt liikennevaloista tai jotain. Näin itse tilanteen kävellessäni eikä siinä kyllä kukaan jumittanut liikennettä, kunhan muut vaan tiuskivat. Ei minkäänlaista kärsivällisyyttä havaittavissa. Tätä se oli New Yorkin neljän ruuhkissa: töötätään tuskissaan vaikkei siitä ole mitään hyötyä eikä autot vaan yksinkertaisesti voi liikkua nopeammin.

Kommentoikaas!



Hinnat
06/06/2012 11:13
Monien tuotteiden varsinkin viihde-elektroniikan, televisioiden ja läppäreiden hinnat ovat tulleet Suomessa alas jo näiden kolmen vuodenkin aikana. Enää ei ole ollenkaan sellaista eroa USA:n hintoihin kuin tosiaan jokunen vuosi sitten. Kannattaa katsoakin tarkkaan mikä on hyöty minkäkin tuotteen tuomisessa, sillä melkein samaan hintaan saa jo täältäkin. Kengät, laukut ja vaatteet ovat edelleen ne ykkösjutut, jotka ovat selvästi halvempia USA:ssa ja niitä tuodessa siis hyöty suurin. Samoin kaikenlaiset huonekalut, sisustustuotteet ja lahjatavarat ovat USA:ssa edullisempia.
Kommentoikaas!



Positiivisuus
06/06/2012 10:40
En ole heittänyt myönteisyyttä romukoppaan, vaikka blogin aiheet ovatkin tällaisia negatiivispainotteisilta vaikuttavia. Kyseessähän ovat kuitenkin jonninjoutavat tarkastelut ja huomiot, eikä ilman niitä tässä koko blogissa olisi mitään järkeä. Ei minua oikeasti haittaa mikään täällä. Kerran blogissa todettu on valmiiksi puitu.

Sillä tavalla olen kyllä osannut asettaa suuriakin juttuja perspektiiviin, niinkuin tuo koiran halvaantuminen, että onni onnettomuudessa se tapahtui täällä Suomessa. Ja että koko homma olisi voinut olla vielä pahempi. Sitten näen näitä pieniä iloja kuitenkin kaikkialla, vaikka suurin osa suunnitelmista meni koiran myötä täysin mönkään. Kaikki herkut on ollut mukavia, oma sauna on ihan siistiä, asunnon sijainti ja kulkuyhteydet Helsinkiin ovat tosi sujuvat ja lähellä, ystävät ja sukulaiset ovat nyt saavutettavissa. Eikä enää mene kauaa niin mieskin tulee ja voimme alkaa vähän paremmin suunnittelemaan ja järjestelemään tätä elämää. Nytkin aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja syreenit ja omenapuut kukkivat. Vai onkohan ne omenapuita... Tuomet ainakin ovat kukkineet jo. Tässä taloa vastapäätä on hirveästi isoja vaahteroita, koivuja ei ihan heti näy. Ihan kuin himpun verran olisivat allergiaoireetkin lieventyneet. Kaikenlaista nöyhtää tuolla tiellä jo on sekä niitä vaahteran neniä, että osa alkaa ainakin olla pian pölyttämisensä pölyttänyt.

Mutta se mikä ihan oikeasti toimii jos ei nopeammin niin ainakin kerralla kuntoon on Suomen byrokratia. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että niin monia asioita kuin hoidinkin silloin yhtenä päivänä olisi onnistunut USA:ssa. Tai ainakin lopputulema olisi ollut ihan jotain muuta tai ainakin väärin. Samoin asiakaspalvelu on täällä iloista, ystävällistä ja osaavaa ainakin kaikissa paikoissa missä itse olen asioinut ja aika monessa paikassa olen jo ehtinyt käymään. Kohta saa tuplavarmistuksenvarmistukset ja ainaiset epäilyt heittää nurkkaan, kun kaikki kertakaikkiaan toimii yhdellä yrittämällä.

Toinen loistava asia on kommunikointi: vaikka englantia osaa sujuvasti, on täysin eri asia kommunikoida omalla kielellä! Suomenkieli on vaan sitten kuitenkin omana kielenä niin moniulotteinen, että ei siihen samaan englanniksi pysty, ei mitenkään. Samoin ihmiset ovat samalla aaltopituudella eikä vuorovaikutus ole sellaista tuskaa, mitä se joskus USA:ssa oli. Tuskalla tarkoitan juuri sitä pelkoa, että taaskaan se ei ymmärrä (ei kyse kielimuurista vaan yksinkertaisesti ymmärryskyvystä) ja kaikki menee pieleen ja vaikeammaksi kuin onkaan. Mistä se sitten lie johtuukaan. Kenties suomalaisten yleissivistyksestä ja kouluttautuneisuudesta. Tai sitten vain siitä, että me suomalaiset ymmärrämme toisiamme ikäänkuin ilman sanojakin. Ehkä kyse siis onkin ollut kulttuurierosta USA:ssa; en ole osannut lähestyä asioita niinkuin amerikkalaiset vaan olen vain puhunut englantia, mutta ikäänkuin suomeksi. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa monissa paikoissa puhuttiin kuin tyhmälle. Jos et ole sitä koskaan kokenut, niin voin taata miten ärsyttävää se on. Saati sitten kun mitään asiaa ei saada kuntoon asioisit miten yksinkertaisesti tahansa. No tässä nyt kärjistän hiukan; ihan kaikki asioinnit eivät ole olleet murheenkryynejä vaan joskus ne asiat hoituivat ihan siellä USA:ssakin. Siinä on vaan se ero, että niin niiden pitäisi hoituakin. Ei sellaisesta pitäisi ilahtua sydämen pohjasta, että joku perusjuttu menee ok. Sen pitäisikin aina mennä.

Kommentoikaas!



Pyöräily
05/06/2012 10:22
Vaikka itsekin ryhdyn pyöräilemään heti kun saan hankittua polkupyörän, on pyöräliikenne aika hurjaa Suomessa. USA:ssa ei tarvinnut koskaan varoa tuleeko takaa joku hullu satasta. Siellä pyöriä nyt olikin vain muutamia liikenteessä, useimmat ihmiset lenkkeilivät tai kävelivät.

Koiria lenkittäessä on oltava tosi varovainen ja koirat ihan tynkänarussa, ettei käy mitenkään. Käsittävätköhän pyöräilijät, että aina nopein eli tässä tapauksessa pyörä väistää jalankulkijaa? Noista vauhdeista ei olisi kyllä mitään mahiksia pysäyttää vaan lentäisi pöpelikköön samantien, jos pyörän eteen joku este tulisi. Ja estehän voi yksinkertaisesti olla vaikka lapsi. Joskus lapset ja eläimet ovat arvaamattomia, vaikka niitä vahtisi kuinka. Ja voihan aikuinenkin horjahtaa tai pudottaa vaikka kassin ja sitten pyöräilijä ajaa siihen täyttä vauhtia. Vahinkoihin ja odottamattomiin tilanteisiin pitäisi vähän paremmin varautua.

No kylläpä noihin suhahtelijoihin pian tottuu, tällä hetkellä vielä vaan tuntuu hurjalta ihan pyöräilijöiden puolesta. Monellakaan ei ole minkäänlaisia mahiksia jarrutella moisissa vauhdeissa. Itsepähän sitten kärsivät. Lisää viivalla jaettuja kävely- ja pyöräilyteiden yhdistelmiä pääkaupunkiseudulle, kiitos!

Kommentoikaas!



Kierrätys
04/06/2012 13:28
No eipä ollut häävi tuo meidän jätekatos kierrätyksineen. Seinällä on taulu, jossa mainitaan lasi ja metalli, mutta niille ei kyllä omaa laatikkoa löytynyt. Mihinkäs sitten laitetaan tosiaan lasipurkit ja säilyketölkit? Aika pahoja luonnossa. Sitä paitsi ei kaikki jaksa palautella pulloja, joku astia pitäisi mielestäni olla muovijätteellekin.

Marylandissa oli paperinkeräys, lasi-, muovi- ja metallinkeräysloota, josta sitten siellä jossakin lajittelevat, mutta asiakkaiden ei tarvitse sitä tehdä. Pulloistahan ei saanut panttia, joten niitä kertyi ja niille olikin ehdottoman tärkeää olla keräyspiste. Biojäteroskista ei ollut. Altaan garbage disposal pilkkoi pienemmät jätteet ja huuhtoi ne viemäriin. Tosi omituista oli myös täällä tuo kääri jätteesi paperiin. Missä on biojätepussit, eikö ne olekaan olleet niin hyvin maatuvia, että niistä on luovuttu? Mielestäni asuntoyhtiön pitäisi hommata joku paperisäkki sinne, ettei asiakkaan tarvitse kääriä mihinkään paperiin. Omituiseksi mennyt koko homma. Ja sitten nuo muoviset kana- tai jauhelihapakkaukset ja yleensäkin kaikki muovituotteet menevät vain kaatopaikalle. Tosi järjetöntä.

Kommentoikaas!



Englanti
04/06/2012 13:16
Mielestäni noin kolme vuotta sitten tuotteet eivät olleet näin englanninkielisiksi jätettyjä kuin tänä päivänä. Kaikki saippuat ja pesuaineet sun muut purtilot on ihan vaan englanniksi ja käyttöohjeiksi liimattu taakse joku suomennustarra. Silloin USA:ssakin kun katselin ruutu.fi ja katsomo.fi niin vähän jopa ihmetytti mainosten ja siten tuotteiden englanninkielisyys. WC-ankkakin on WC-duck. No mitäpä sitä poistamaan sinänsä, jos siitä hyvät säästöt tulevat, mutta suomenkieli on kyllä selvästi jo kolmessa vuodessa alkanut häviämään. Jotenkin toivoisi näkevänsä sitä enemmän, ollaanhan Suomessa.
Kommentoikaas!



2 1/2 viikkoa Suomessa
03/06/2012 11:05
Mihin tämä aika on vierähtänyt? Olen ollut täällä jo pari viikkoa ja tuntuu, että vastahan tulin. Kait se oli tuo koiran selkäleikkauksen kanssa suoriutuminen mikä vei käsityksen ajankulusta. Nyt kun koira jo kävelee eikä lekurikäyntejä ole kuin tämän kuun lopussa, on pystynyt jo vähän nauttimaankin tästä elosta.

Pari päivää sitten näin ystävääni ja menimme kinkku-aura-ananas -pitsalle ja päärynäsiiderille. Oli kyllä kovin iloinen jälleennäkeminen! Vaikka sitä on Skypettänytkin, niin kasvotusten tapaaminen on aina niin paljon hauskempaa. Samoin silloin alussa äitiä ja siskoa oli hauska nähdä kolmen vuoden eron jälkeen.

Ja sitten tuohon pitsaan. Jossakin jo kirjoitin, miten olen tätä New York -style pizzaa kaivannut. Se on siis normi suomalainen ohut, mutta pehmeä-/löysäpohjainen pitsa. Sitä sai vain New Yorkista, muut olivat ohut ja rapea, pannu sekä original, joka sekin paksu. Vaikka blue cheeseä USA:ssa on vaikka missä ja erityisesti ravintola-annoksissa, ei sitä kuitenkaan koskaan ollut pitsatäytevalikoimassa ainakaan niissä pizzerioissa, joista omamme aina hankimme. Samoin sieltä puuttui valkosipuli, tonnikala ja salami. Salamia korvasi pepperoni. Spicy sausage eli italialaista tulista makkaraa voi tulla joskus pitsatäytteissä ikävä, mutta ei varmaan muuta.

Nämä ilonaiheet ovat enimmäkseen keskittyneet noihin ruokiin ja herkkuihin. Oikein muusta ei ole päässyt nauttimaan neljän seinän sisällä koiran kanssa stressatessa. Onneksi äskettäin saapui myös tilaamamme isompi koiranhäkki. Siinä ahtaassa lentoboksissa ei suositeltu pidettävän pitempiä aikoja eikä sieltä myöskään näe vapaasti ympärilleen niinkuin kevytmetallihäkistä. Sauna on tietysti aika pop ja kaikenlaiset matkailukohteet tässä Etelä-Suomessa odottavat jo innokasta kävijäänsä. Jostakin infopisteestä hain seudun matkailuesitteen, Nuuksion kansallispuiston esitteen sekä alueen karttoja.

Säät ovat olleet melko vilpoisia +10C:ssä. On kuitenkin kiva ulkoilla vähän viileämmässä. Harmi tosin, etten nyt pääse suunnitelluille pitkille lenkkipoluille, kun en raaski jättää toista koiraa yksin häkkiin ja mennä toisen kanssa. Sadetakit pitää muuten vielä hankkia koko poppoolle, sillä Suomen kesä ei ole sateeton. ;-)

Nyt rukiista perunapiirakkaa Oltermannilla ja Linja -kevytmeetvurstilla. Päivällä ehkä välipalaksi Vaasan ruispaloja ja HK:n ruohosipulimaksamakkaraa ja viiliä. :-) Kaikkea mitä on ollut ikävä paitsi Hot Rod rengassipsejä ja poronkäristystä olen jo maistanut.

Kommentoikaas!



Helsinki, Suomen New York
02/06/2012 12:56
Pohdin tässä hesalaisten ominaisuuksia ja naureskelin, että kyllä ne puheet hesalaisten töykeydestä on totta. Yleistää ei voi tietenkään tätäkään, mutta piirteitä on paikoin huomattavissa. Asiakaspalvelu sen sijaan on ollut ihan huippuluokkaa, ystävällistä, iloista ja osaavaa kaikkialla, siitä olen iloinen! En nyt muista NYC:stä ihan samaa, mutta varsinkin viimeisellä ajomatkalla New Yorkin neljän ruuhkassa ja hotellin vastaanotossa sen sai kyllä tuta nahoissaan, että ei paljon ystävällisyydelle jätetä tilaa. Marylandissa oltiin kyllä erittäin kohteliaita, vaikka se ei ole kuin 4 tunnin päässä (ilman ruuhkia) NYC:stä.

Itse amerikkalaisetkin tiedostavat tämän ja hämmästelevät aina eroja. Niinpä niin, maan sisällä on aina suuria eroja kaikessa eikä kauas tarvitse mennä. Amerikassakin sanotaan, että etelässä ollaan erittäin ystävällisiä, mutta ristiriitana sitten taas voisi tähän ottaa maahanmuuttajavastaisuuden, uudistusten vastustamisen sekä jonkinlaisen muutospelon. Eräs amerikkalainen analysoi myös, että joskus se ääretön ystävällisyys on teennäistä, sitä jenkkihymyä niinkuin sanotaan.

Joka tapauksessa itse asioisin mieluummin teennäisen iloisen kanssa kuin töykeän äksyn kanssa. Mitä väliä sillä on, kunhan auttaa ja on iloinen! Kyllähän ystävät ja tutut ovat sitten eri asia, ei se teennäisyys normaalilla ihmisellä ylety kaverisuhteisiin. Ja jos ylettyy, niin se on kyllä ihan sen yksilön ongelma eikä USA:n etelä puolella asuvien ominaisuus. Joten jälleen kerran: Yhdysvalloissa mitään ei voi yleistää - eikä liiemmin Suomessakaan.

Kommentoikaas!



Ostoskärryt
02/06/2012 12:36
Huvittaa nyt edes mainita tällaisia pikkuseikkoja, mutta täytyy nyt jotakin kirjoittaa, ettei mene blogi ihan hukkaan. ;-) Kaupassa käynti on kyllä melkein joka kerta lievä kulttuurishokki. Kymmenen isolla kärryllä olevaa tunkee hyllyjen välissä ja vetää ne kärrynsä aina mukanaan hyllyjen eteen, ettei varmaan kukaan pääsisi ja mahtuisi ennen heidän poistumistaan. Itse olin tottunut Amerikassa, että kärryt jätetään sivuun ja tuotteet noudetaan. Siten on paljon nopeampaa ja useampi pääsee apajille samaan aikaan. Ja arpojat saavat rauhassa miettiä blokkaamatta kuitenkaan toisten shoppailua. Kokeilin sitä täälläkin, laitoin kärryn sivuun, mutta sillä tavalla, että siitä pääsee hyvin ohi molemmilta puolilta, mutta ei, eihän se passanut kellekään. Sitä tökki ties kuinka moni, vaikka tilaa oli kuinka. Eikä siitä tarvikkeiden poimimisesta tietysti mitään tullut, kun kaikki muut blokkasivat hyllyjä kärryillään. Otinpa minäkin sitten röyhkeästi kärryni ja tungin sen joka väliin mukaan. Jos täällä olisi niin paljon väkeä kuin USA:ssa, ehkä kansa sitten vähän tajuaisi muuttaa kärryn kanssa liikkumistottumuksiaan.
Kommentoikaas!



Ulkomaalaiset
02/06/2012 12:32
En edes huomannut, että täällä Etelä-Suomessa on paljon ulkomaalaisia ennen kuin jotkut niistä mainitsivat. Minulle on täysin normaalia elää kansainvälisessä ympäristössä eikä se minua haittaa yhtään - päinvastoin! Viimeiset kolme vuotta elin vielä kansainvälisemmässä kulttuurien sekamelska Amerikassa, joten ihan normaalia.

Yksi hauska juttu on, että jo muutama ulkomaalainen on jututtanut minua. Vaistoavat kenties avoimmuutteni tai jotain. Kait minulla on sitten jäämiä sieltä Amerikasta, small talk intoa, kiinnostusta ja ystävällistä asennetta tarjota muillekin. Sosiaalisempiahan maahanmuuttajat näyttävät jo näin heti alkujaan olevan kuin suomalaiset, joten ehkä siksikin jutustelut on osunut yksiin.

Kommentoikaas!



Asunto
30/05/2012 14:43
Hienoinen downgreidaushan tämä 90-luvun vuokrakämpässä asuminen on Amerikan pään 2005 rakennettuun moderniin loft-asuntoon, jonka pihapiirissä uima-allas ja kuntosali. Puhumattakaan sitten tästä vuokrasta, joka on dollareina melkein sama mitä maksoimme USA:ssa vähän isomman metropolin (New York ja DC/MD/VA alue) kuin Helsingin läheisyydessä. Tämä äänieristys on kyllä ihan pohjaluokkaa, mutta ehkä ne toisten vessan vetämiset ja juttelut ei sitten enää kantaudu korviin niin hyvin, kun on huonekalut eikä koko ajan kuulostele meluja. Eilenkin joku lapsi leikki varmaan jollakin lelulla lattiaa vasten ja kaikki koppotikoppotit kuului ihan liian selvästi. USA:ssa varmaan ne rakennusmateriaalit kaikuvat vähemmän, kun ovat puuta ja mitä se dry wall nyt onkaan ja lattiassa matot, kun taas täällä on tätä betonia ja parkettia.

Kiva lisä olisi täällä Suomessakin vuokrakämpissä nuo integroidut mikrot, pyykinpesukone kuivausrumpuineen ja astianpesukone. Itse asiassa meillä sattuu olemaan astianpesukone tässä, mutta tosiaan USA:ssa oli kiva kun asuntoon kuuluivat nuo pesukoneet, asuntokohtainen ilmastointi ja mikro.

Pohjaratkaisu on tässä kämpässä kuitenkin mukavan avoin eikä pienempään amerikkalaisten ns. over sized huonekalujen kanssa oltaisi mahduttukaan. Sijainti on myös ihan loistava. Vaikka Marylandissa pääsi kävellen minne tahansa, oli asuinalueemme kuitenkin sen verran rauhallisemmalla paikalla, ettei esim. baareja ollut kävelyetäisyyden päässä. Ruokakaupat ja muutama ruokaravintola oli toki tien toisella puolella sielläkin. Julkinen liikenne oli sielläkin toimivaa; tien toiselta puolelta lähti bussi metroasemalle ja muualle, mutta bussit eivät muistaakseni kulkeneet enää 20.00 jälkeen ainakaan meidän lähipysäkeiltä eikä itseasiassa kyllä muutkaan linjat. Oli tosi hankalaa aina järkkäillä iltamenoja, ellei mennyt omalla autolla tai taksilla. Täällä julkiset ovat kuitenkin toimivammat ja niitä kulkee tiheämpään tahtiin sekä öisinkin.

Kommentoikaas!



Purtilot
28/05/2012 07:31
Hurjalta tuntui Amerikkaan muuttaessa siellä olevat isot shampoo ym. pullot, mutta huvittavalta tuntuu myös näin takaisin tullessa nämä eurooppalaiset nyt tosi pieneltä tuntuvat pullot. Shampoota pitää melkein harkita parin käytön jälkeen ostavansa jo uudelleen. ;-) USA:ssa olikin sitten niiden isojen kotipurtiloiden oheen sellaisia matkapurtiloita paljon. Sellaisia hotelleissa olevien purtiloiden kokoisia matkajuttuja oli esim. Walmartissa ja Targetissa ainakin yksi hyllyväli. Löytyi minishampoot, hoitoaineet, pesuaineet, deodorantit, voiteet, hiuslakat, hammastahnat, matka-aspiriinit sun muut. Niitä oli kyllä kätevä ottaa reissuun mukaan ja ne olivat ihan noita samoja merkkejä kuten Pantene, Axe jne. ainoastaan erona tuo hotellishampookoko.

Saattaahan noita täältäkin jostakin löytyä, mutta yhtä isot markkinat ei näytä olevan, kun ei ole heti pistänyt silmään.

Kommentoikaas!



Parkkiruudut
27/05/2012 08:38
Voi hyvänen aika miten kävisikään USA:ssa, jos siellä olisi tällaiset pienet ja yhdellä viivalla varustetut parkkiruudut! Useimmiten ostoskeskusten ja pihojen paikoilla siellä meillä päin oli aina sellainen leveämpi kahden viivan väli autojen välissä. Ja silloinkin torspot paukuttelivat meidänkin ovia lommolle. Todennäköisesti vain amerikkalaista välinpitämättömyyttä, mutta kyllä se aina otti päähän. Mietin vaan, että jos tällaiset yhden viivan reunukset olisi siellä joka paikassa, niin auto olisi kaupasta tullessa varmaan jo ihan romuna.
Kommentoikaas!



Herkut
27/05/2012 08:44
Näitä kaikkia piti päästä heti ekoilla kauppareissuilla ostamaan: lihapiirakat, perunapiirakat, ruisleipä, piimä, viili, tervaleijonat, salmiakkipantterit, Taffelin juustosnacksit, Taffelin chilipähkinät (joo USA:ssa ei ollu samanlaisia kuorrutettuja vaan vain chilillä maustettuja), karpalosiideri.

Kyllä maistui kaikki herkulliselta ja olivat kolmen vuoden odotuksen väärttejä. ;-) Erityisesti lihapiirakat ja tervaleijonat oli niiiiin hyviä että! Kaupassa jotkut ruokatarvikkeet näyttivät olevan edullisempia kuin USA:ssa, mutta sitten taas voi kauhea miten kalliita kaikki muut tarvikkeet kotiin ja vaatteet, kengät ja laukut! Se on myös kiva, että hinnoissa on verot valmiina eikä niinkuin USA:ssa, että 6% tulee vasta kassalla lisää.

On se vaan hauska ilahtua noista tuotteista, ei sille mahda mitään. Välillä piti toppuutella itseään ilakoimasta Alepassa, kun hihkuin Saarioisen kumiläppäpitsoista... Tarpeeksi kauan kun on erossa mistä vaan niin kyllä kiehtoo eikä pidä itsestäänselvyytenä. Jokainen voisi ihan ulkomaille muuttamattakin saada iloa aikaan, kun ei käyttäisi jotakin tuotetta pitkään aikaan ja sitten alkaisi taas käyttää.

Kommentoikaas!



Kylmä vesi
24/05/2012 02:48
Kylläpä on jotenkin mukavaa, kun hanasta tulee samantien jääkylmää vettä! USA:ssa sai laskea pitkiä aikoja vettä ja sittenkin piti melkein aina laittaa jääpaloja joukkoon. Näinkin pieni asia on jostakin syystä tosi kiva enkä vielä edes ehtinyt ajatella sitä, että hanasta saa suoraan juomakelpoista ja hyvän (no hyvän ja hyvän, ei kuitenkaan pahan) makuista vettä, kun taas USA:ssa piti hanaan laittaa aina vedensuodatin.
Kommentoikaas!



Rakennustyyli
24/05/2012 02:26
Vaikka Yhdysvalloissa tehdään heppoisia taloja ja joskus vesieristyksestä tms. ei tiedetäkään, olivat ainakin meidän asuntojemme seinät tosi hyvin äänieristettyjä! Täällä tuntuu, ettei olisi seiniä ollenkaan. Puhe kuuluu selvästi, huuto varsinkin, imurointi koluuttaa ihan hirveästi ja kaikki muutkin kolinat sekä normaali kävely askeleineen ihan liian selvästi. Avalon Communitiesin asunnot olivat tosi hiljaisia, eikä lasten kirkuminenkaan kuulunut kuin kerrostalokäytävästä, muttei asunnoista. Jos täällä Suomessa olisi samanlainen teknojumputtava teini alakerrassa niin kuin meillä oli USA:ssa, elämä olisi varmasti melko raskasta, sillä se kuuluisi tosi kovaa. Mutta se, että puhe kuuluu läpi on aika huolestuttavaa. Näissä 90-luvun kerrostaloissa ei ainakaan ole minkäänlaisia äänieristyksiä.
Kommentoikaas!



Kohteliaisuus
24/05/2012 02:19
Jopas oli melkoinen hämmästys ellei jopa pienimuotoinen shokki, kun kävin ekan kerran ruokakaupassa. Yhdysvalloissa kaupassa ollaan kohteliaita, kärryjen kanssa annetaan tilaa ja sanotaan usein excuse me. No annas olla Prismassa sitten! Oikein repesin, kun olin ottamassa broileriosastolla kanapakettia niin täti tunki eteeni ja koukki kanapaketin mitään sanomatta ukolleen höpöttäen. Tosi töykeää verrattuna siihen mihin on tottunut tähän saakka! Olisi siinä nyt voinut sanoa vaikka anteeksi tai edes hymyillä tai jotain, kun tuolla tavalla tunkee. Eipä myöskään kassajonossa takanani oleva paljon ajatellut, kun minulla oli vielä puolet ostoksista kärryssä ja niitä selvästi koko ajan hihnalle lastasin niin tämä laittoi pullonsa jo hihnalle. Vilkaisin hämmästyneenä ja sitten hän siirsi ne siihen hihnan lopun metalliosalle, kun jatkoin kärrystä kamojen nostoa. Ei katsekontaktia, ei laittanut sitä kapulaakaan, ei sanonut anteeksi, ei oho, ei hups, ei mitään. Töykeästi vaan kamat siihen.

Toinen silmiin pistävä piirre suomalaisissa on tuijottaminen. Ja nimenomaan naama norsunvitulla. Hetkeksi kun ehdin hengähtää koiran kanssa suoriutumisesta niin alkoi ärsyttää suunnattomasti, kun huomasin miten ihmiset tuijottavat eivätkä hymyile. Hyvät kanssasuomalaiset, jos ette jaksa hymyillä niin älkää katsoko tai huomioiko ihmisiä ollenkaan. On todella rumaa töllöttää kuin joku juntti ja näyttää vielä myrtsiä naamaa. Jos on niin vaikeaa vääntää ystävällistä hymyä katsoessa niin olisi parempi sitten edes olla kuin ei näkisikään ja kulkea sen sijaan niin kuin muut olisivat ilmaa. Naureskelin jo kauhistuneena miten amerikkalainen ystävämme tänne sopeutuu. Kuvittelee varmasti, että suomalaiset ovat todella töykeitä ja röyhkeitä. No näin USA:ssa kolme vuotta oltuani ja takaisin tultuani siltä se kyllä tuntuu. Tosi ikävää, sillä suomalaiset eivät oikeasti ole töykeitä ja röyhkeitä. Vai ovatkohan sittenkin? Miksiköhän niin monet käyttäytyvät kuin peruskäytössäännöt olisivat unohtuneet täysin tai niitä ei olisi koskaan opetettukaan? On paljon mukavampaa, kun ihmisille annetaan oma tilansa eikä tuijoteta. Ja sitten jos joku jossakin kiinnostaa, niin ystävälliset aikeet olisi reilua näyttää hymyllä. Yhdysvalloissa sai kulkea aina rauhassa ja sitten taas jos katseet sattuivat kohtaamaan niin hymyiltiin. Se nyt vaan on merkki ystävällisyydestä. Minä olen myös pienestä pitäen tervehtinyt Suomessakin naapureita. No nuoremmat onneksi tervehtivät täälläkin, jos niitä tervehtii ensin, mutta yksi päivä vanha mies vaan möllötti eikä vastannut tervehdykseeni ollenkaan. Eikä se kuuro ollut, sillä puhui jollekin vanhemmalle naapurilleen parkkipaikalla kuitenkin.

Kommentoikaas!



Back to HEL
23/05/2012 02:13
Täällä sitä nyt ollaan takaisin Suomen kamaralla kolmen vuoden jälkeen. Eka ajatus oli, että huh, koirat pääsi huudosta huolimatta koneeseen, minulle kerrottiin boardingissa, että ne on lastattu koneeseen, ne olivat hengissä laukkuja noutaessa ja voivat ihan hyvin. Vuokrasopimus saatiin allekirjoitettua ja sain typötyhjään kämppääni kaikenlaista kamaa, jotta pärjäilen pari yötä ennen kauppaan menoa.

No sitten otsikon sarkasmiin... Toinen koira halvaantui vuorokauden jälkeen lennon laskeuduttua. Uusi asuinalue oli minulle täysin uusi, minulla ei ollut autoilevia tuttavia eli kukaan ei voinut auttaa tai lainata autoa. Onneksi olin varulta printannut lähieläinlääkärin yhteystiedot ja sinne soitettuani sain kuulla, että halvauspotilaita hoitavia ja selkäleikkauksia tekevä maan ainokainen sijaitsee tästä parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä. Ajelin taksilla useaan otteeseen, satasiahan siihen meni, mutta minkäs teet. Koiralta löytyi tuore ja suurehko välilevytyrä alaselän paikkeilta ja se pääsi heti leikkaukseen. Magneettikuvaus maksaa 900 EUR ja leikkaus 2000 EUR paikkeilla. Tässä vaihessa rahakin oli vain rahaa, enpä olisi moisen lentorupeaman jälkeen voinut mitenkään reppanaa lopettaa.

Paluu oli siis yhtä helvettiä kirjaimellisesti. Aikaerorasitus (jet lag) päällä, kovin ahdistus ikinä ja kaikki asiat hoidettavana. Kun koira oli odottamassa kuvausta, sain hoidettua pankissa vuokravakuustilipaperit vuokranantajalle kuntoon, Kela-asiat, osoitteenmuutoksen (nettisivulla ei jostakin syystä pystynyt tekemään), tärkeimmät ruokaostokset ja modeemin tilaamisen. Edellinen päivä oli helatorstai, joten mikään ei ollut auki ja "tutustuin kotiseutuun" etsimällä avointa Siwaa tai Alepaa ympäriinsä. Lopulta Shell oli ainoa avoinna oleva. Tässä vaiheessa vielä ennen koiran halvaantumista ja diagnoosia mieli oli vielä selkeä ja myönteinen, keli oli hyvä ja oli ihan kiva oikeasti kävellä ja tutustua näihin nurkkiin.
Tottakai kävi lopulta mielessä, että ei voi olla totta, ettei mikään ole auki, kun USA:ssa kaikki paikat ovat auki miltei jatkuvasti.

Ekat päivät meni siis sumussa, paniikinomaisessa selviytymisessä ja jatkuvassa toimimisessa, koiran lääkärivienneissä ja hakemisessa, koiran hoidossa. Mutta onni onnettomuudessa tämä kaikki tapahtui Suomessa. Koira pääsi hyvään hoitoon heti ja kaikki sujui lopulta näin jälkikäteen katsottuna melko hienosti. Voin sen verran sanoa, että Suomessa asiakaspalvelu on ollut erittäin iloista ja tehokasta kaikin puolin. Asiat ovat hoituneet.

Kommentoikaas!