Aatoksia Amerikasta
Ulkosuomalaisena USA:ssa
 
Asunto & Auto
Asunto NJ

Meillä kävi vuokra-asunnon kanssa tosi hyvä tuuri (2009)! Jouduimme asumaan hotellissa vain kuusi päivää. Agentti olisi halunnut lyödä heti sopimukset lukkoon, mutta emme uskaltaneet näkemättä asuntoa saati sitten käymättä muissa asuntoyhtiöissä. Kävimme katsomassa muitakin asuntoyhtiöitä, mutta kaikissa oli jotakin vikaa ja suurin osa oli jotenkin ränsistyneitä. Olimme huolissamme, että asunto menisi empimisemme takia, kun emme tehneet heti päätöstä. Maksoimme takuut, kirjoitimme sopimukset pikaisesti ja hankimme vuokrasopimuksessa vaatimuksena olleen kotivakuutuksen. Kun sitten kuulimme, että saimme asunnon, olimme todella iloisia ja helpottuneita. Ei enää hotellissa asumista ja ties kuinka monen yön lisämaksuja!

Asuntoyhtiöt löysimme netistä mm. rent.comin kautta. Vuokrasopimuksen sivumäärä olikin sitten jotain aivan ennennäkemätöntä, noin 50 sivua! Täällä kakkien sääntöjen ja ehtojen on oltava mainittuna oikeusprosessien takia. Vuokrasopimuksen läpi kahlaamiseen ja allekirjoittamiseen menikin tovi, koska emme halunneet missään tapauksessa hankkia sikaa säkissä. Etukäteen Suomesta käsin emme halunneet myöskään asuntoa varata juuri saman asian takia. Vuotta lyhyemmät vuokrasopimuskaudet olisivat myös olleet huomattavasti kalliimmat.

NJ:n asuntoyhtiöllä oli luhtitalotyyppisiä 2-3-kerroksisia rakennuksia ja yli tuhat asuntoa. Saimme toisen kerroksen päätyasunnon ja onneksemme päädyt olivat aina kaksikerroksisia eli vain alapuolellamme ja yhdellä sivullamme on naapuri. Ikkunat olivat mukavasti rauhalliselle puolelle, jonne aurinko ei paista. Näillä kesähellekeleillä se oli onni! Ilmastointikaan ei huutanut niin kovaa jatkuvasti. Toiset rakennukset ja asuntojen ikkunat olivat kaukana. Ikkunoista näimme rakennusten välissä kulkevaa kävelypolkua, puita ja nurmialuetta. 2.kerroksen asunto oli mukava, esti edes jonkin verran mahdollisia murtoja ja tuholaisötököiden (pest) sisälle tunkemista.

Asuntomme oli suomalaisittain 3h+k, mutta täällä se ilmaistaan 2 mh+1 wc (2 bedroom 1 bath apartment); olohuone ja keittiö ovat ikään kuin itsestään selvät ja vessojen lukumäärä vaihtelee, useimmiten niitä on yksi jokaista makuuhuonetta kohti. Neliöistä en ole varma, koska en tiedä millä tavalla amerikkalaiset asumistilan laskevat, muistaakseni ilmoitettu tila oli 970 square feet eli noin 97 neliötä. Asunto oli joka tapauksessa isompi kuin Suomen 81 neliön asuntomme.

Ympäristö oli vehreä metsineen, puineen, puskineen, nurmialueineen ja lampineen. Asuinalueen ympäri kulki lenkkeilypolku (jogging trail), jonka varrella oli harjoitustelineitä. Palveluihin (amenities) kuuluivat kolme uima-allasaluetta, grilli- ja picnic -alueet, kuntosali, koripallo-, squash- ja tenniskentät, pesula (laundry room), lasten leikkihuone ja leikkikentät. Asuntomme ulko-ovesta tultaessa oikealla oli vaatekomero, vielä oikeammalla avara olohuone, edessä ruokailutila ja avoin baaritiskikeittiö, jonka perällä pieni komerohuone pesukoneelle ja kuivurille, jotka astianpesukoneen lisäksi olivat valmiina. Eteinen, keittiö ja olohuone olivat yhtä avonaista tilaa. Keittiön ja olohuoneen keskiosasta mentiin lyhyttä käytävää makuuhuoneeseen (master bedroom), jossa oli tilava vaatehuone (walk-in closet) vasemmalla ja pieni parveke oikealla. Keskellä "käytävää" oikealla oli toinen pienempi makuuhuone (bedroom), joka oli meillä työhuoneena. Siellä oli myös vaatekaappi. "Käytävän" vasemmalla on wc, jonne vei ovi myös makuuhuoneestamme.

Asuntoon oli laitettu upouudet beiget kokolattiamatot eteisen, wc:n ja keittiön laatoitusta lukuun ottamatta. Olen tykästynyt kokolattiamattoihin! Aluksi pelkäsin allergiaoireita, mutta niitä ei onneksi ilmennyt. Lattia on pehmeä ja mukava paljaalla jalalla ja lämmin talvella. Se äänieristää myös hyvin. Kätevät suihkupullomatonpesuaineet ovat myös tehokkaita, jos jotakin sattuu matoille läikkymään. Imurit ovat myös tehokkaita harjaosineen. Jos minulla olisi oma asunto, laittaisin sinne myös kokolattiamattoa, mutta en kaikkialle. Se jo kertoo mieltymisestäni vanhanaikaiseen, mutta niin mukavaan kokolattiamattoihmeeseen.

Ilmastointi on sekä lämmitystä että viilennystä varten. Ilmastointikone oli käytävällä pienessä komerossa, joten laitteen ääni oli hieman kova, mutta siihen tottui pian. Ilmastointivirran ulostuloreiät ovat katossa. Pääasia etteivät ne ole lattiassa, sieltä vasta pölyä pöllyäisikin. Ritilät on kyllä sijoitettu sopiviin paikkoihin, joten meillä ei ole niiden alla huonekaluja tai muuta pölyä keräävää. Ei kannata hankkia asuntoa ilman ilmastointia! Se on tarpeellinen talvella ja helpottava helteillä.
 
Auto
Vuokra-asuntomme NJ:ssä, 2.krs
Asuntomme MD:ssä, rakennuksen oikealla sivulla 4.krs
Asuntomme pohjapiirroksen peilikuva
Honda CR-V 4WD 2006
perustettu 10.7.2010
© Copyright Aatoksia Amerikasta amerikassa.com
Protected by Copyscape DMCA Takedown Notice Checker
I-495 Interstate Highway ruuhkien paikkeilla
Asunto MD

Asunto Marylandista löytyi jo lokakuisella vierailullamme. Kiersimme monta asuntoyhtiötä ja tämä oli paras. Laitoimme silloin jo asunnon hakuun ja asuntoyhtiöstä otettiin sitten meihin yhteyttä asunnon vapauduttua. Kirjeenvaihto ja vuokrasopimukset hoidettiin sähköpostitse ja skannaamalla, koska olimme NJ:ssä kaukana toimistolta. Joulukuussa muutimme sitten sisään.

Marylandin asuntoyhtiössä on noin 200 asuntoa (2010). 7 asuinrakennusta ovat jokainen 3-4 kerroksisia. Kahdessa, myös omassamme, talossa on hissi. Asuntojen sisäänkäynnit ovat hotellimaisesti / kerrostalomaisesti sisätiloissa. Ulommaisessa ulko-ovessa on turvallinen kulunvalvontalukko. Postilaatikot (mail box) ovat mukavasti sisätiloissa ala-aulassa. Marylandissa asuntoyhtiö hoiti postilaatikon avaimet, eikä niitä tarvinnut itse tilata postista kuten New Jerseyssä. Yhtiöllä on yksi uima-allas, 24/7 kuntosali, kirjasto, business center, kokoustila, community room (yhteinen oleskelutila), jossa kivasti sisustettu keittiö, olohuone, biljardipöytä ja ilmainen langaton verkko. Piha-alueella on grilli- / picnicalueita ja leikkikenttä.
Parin korttelin päässä on myös Community Center (asuinalueen vapaa-ajankeskus liikuntapalveluineen), jossa on suuri uima-allas ja tenniskenttiä ilmaiseksi käytettävissä. Sisätiloissa voi myös olla jotakin, josta en vielä tiedä.

Vuokra-asuntomme on 1 bd loft, noin 85 neliötä. Suomalaisittain siis kaksikerroksinen 3h+k: makuuhuone, olohuone+ruokailutila, avoin baaritiskikeittiö, wc, vaatehuone, parveke ja yläkerran työhuone (loft). Loft ei ole ns. karu teollisuusloft putkineen, mutta siinä on loftin korkea katto. Olen aina halunnut asua loftissa! Se on ihanan avoin ja yläkerrasta näkee alakertaan. Tässäkin asunnossa on beiget kokolattiamatot eteisen ja keittiön puulattioita ja wc:n laatoitusta lukuun ottamatta. Asunnossa oli valmiina ilmastointi, jääkaappipakastin, uuni, iso kiinteä mikroaaltouuni, astianpesukone, pyykkikone ja kuivuri. Keittiössä on vanhan asuntomme valkoisen sijaan lämminsävyiset ruskeat puukaapit, harmaanruskea graniittijäljitelmätiski ja mustat kodinkoneet.

Asuinalue on todella hyvällä paikalla. Aivan vieressä minuutin kävelymatkan päässä on iso ruokakauppa ja muita kauppoja, kadun toisella puolella on ulko-ostoskeskus ravintoloineen ja eläinlääkäreineen. Täälläkin kulkee kävelyteitä rakennusten välissä, ja erona New Jerseyhyn on nimenomaan kunnon kävely- ja pyöräilytieverkosto sekä aktiivinen paikallisliikenne. Asuinkatumme varrella on kaksi bussipysäkkiä, joista pääsee kätevästi myös metroasemalle kohti Washington DC:tä.

Ympäristö on jälleen kerran kaunis ja vehreä. Asuntoyhtiön takaa metsän reunasta joen varrelta lähtee pitkä kävelyreitti, joka kiertää järven ympäri. Koirien mukava peruslenkki kauniissa luonnossa on siis taattu. Takapihallamme metsän reunassa on jo useampana päivänä viihtynyt kolmen peuran peuraperhe, joita koirat muistavat aina tarkkailla.

Vuokrasopimusruljanssi

Yksityisillä ja muilla vuokrayhtiöillä voi olla omat säännöksensä, joihin suosittelen perusteellista perehtymistä, mutta meidän asuntoyhtiöllämme asumisaika on syytä tietää etukäteen tarkasti. Vuokrasopimukset voi tehdä 1-12 kk:ksi ja jokaiselle kuukaudelle, jokaiselle vuokrausajanjaksolle, on oma hinta. Edullisin on aina 12 kk, kallein 1 kk. Ellet varmasti aio asua 12 kk, kyseistä sopimusta ei kannata ottaa vaan on syytä valita lähempänä realistisempaa asumisaikaa oleva sopimus esim. 6 kk tms. Tämä siksi, että kesken vuokrasopimuskautta pois muuttavia rangaistaan; rangaistus on vähintään 2 kk vuokra.

Pois muuttaessa on annettava asuntoyhtiölle olikohan se 2 kk ennen muuttoa kirjallinen ilmoitus muutosta. Sitten asuntoyhtiölle tehdään kirjallinen tarjous poismuuttokustannuksista, mikä tarkoittaa, että kokeillaan minkä suuruisella summalla päästään esim. 12 kk vuokrasopparista eroon. Asuntoyhtiön virkailija sanoi, että koskaan ei ole hyväksytty alle 2 kk vuokrasummaa vastaavaa tarjousta.

Eli kannattaa laskeskella mikä tulee halvemmaksi, yleensä tuo kuukausittainen jakso oli sitten monta kk tahansa tuntuu edullisemmalta kuin se, että joutuisi lopussa maksamaan kertasummana. Ikävää on myös se, että asuntoyhtiön palveluiden maksu (amenity fee) otetaan myös kokonaan, vaikka asuisit sopparista vain pari kk.

Kun vuokrasopimus alkaa lähentyä loppuaan, asuntoyhtiö laittaa tarjouksen, jossa kaiken mittaisille jaksoille on taas omat hintansa. Siitä voi sitten valita tilanteen mukaan mikä on syytä ottaa. Meillä tämä laskeskelu ja mietiskely aiheutti kyllä harmaita hiuksia, koska osui todella epävarmaan tilanteeseen: vuokrasoppari lopuillaan ja muutto ehkä edessä, mutta ei tietoa milloin eikä varmuutta edes toteutuuko muutto lainkaan. Pelasimme varman päälle ja otimme muistaakseni 3 kk sopparin. Sekään ei osunut ihan täsmälleen vaan asuimme vielä noin puoli kk sen lisäsopparin päälle, jolloin maksu muodostui 1 kk sopparin perusteella.

Näitä kiemuroita on vaikea selittää kirjoittamalla, joten kannattaa reilusti mennä juttelemaan asuntoyhtiön virkailijoille ja kysyä mieltä askarruttavat asiat. Meille ainakin kyse oli isoista summista, joten piti nähdä vähän päänvaivaa miten olisi edullisin toimia. Se kannattaa kuitenkin muistaa hermoromahduksen partaalla, että teet niin tai näin se on aina väärinpäin. Asuntoyhtiöt tekevät bisnestä ja aina jotakin kautta saavat rahansa, oli se sitten 2 kk rangaistusraha tai lyhyen sopparin kalleus.

Sisustus

En oikein osaa valokuvata kivasti sisätiloja tai huoneita enkä sisusta kai erityisen amerikkalaisesti, joten en ole laittanut tänne vielä kummastakaan asunnostamme sisäkuvia. Saa nähdä laitanko koskaan, katsotaan nyt. Huonekalut ovat pääasiassa tummaa puuta. Väreinä on ruskean eri sävyt, oranssi ja punainen. Pidän ruskan väreistä. Tyyli havittelee ”earthy casual” eli ehkä vapaasti käännettynä kai maanläheistä ja rentoa? Ehkäpä joskus kuvaan tänne edes joitakin yksityiskohtia.

Auto

Oma auto oli hankittava pikaisesti (2009), koska kas kummaa autonvuokraus maksaa päivä päivältä! Vuokra-automme oli Hertziltä valkoinen Toyota Hybrid 2009. Jouduimme vuokraamaan sen heti tulostamme lähtien muistaakseni pariksi viikoksi. Yleissääntönä voisi sanoa, ettei ilman autoa pärjää Amerikassa. Ei ainakaan tällä alueella. Etsimme netistä lähistön autokauppiaita ja kuulimme mieheni työkavereilta vinkkejä. Kävimme ehkä viidessä autokaupassa ja usko meinasi loppua. Ajattelimme vähän isommalla koneella olevaa ja hieman kookkaampaa kuin kotisuomen Opel Astra 2003... Volvoa, Hondaa, Toyotaa tms. Toyotalta löytyi mukava maasturi, mutta myyjä oli niin hirveä, että aloimme boikotoimaan Toyotaa!

Vihdoin löysimme kaikin puolin hyvän kaaran Willis Hondalta, hopeanharmaa Honda CR-V 4WD 2006. SUV (Sport Utility Vehicle) oli hyvä ostos. Se on tilava koirien bokseille, matkalaukuille ja nelivetona kulkee myös hyvin reissuillamme ja erityisesti talvella, koska talvirenkaita täällä ei ole. Hondan SUV on henkilöautoa isompi ja korkeampi ja sopiikin hyvin USA:n valtateille (highway) ja ruuhkiin. Autossa yhdistyvät maasturin hyvät puolet ja henkilöauton ajettavuus. Automaattivaihteiden vuoksi on helppo keskittyä vain ympäristöön ja muuhun liikennevirtaan. Autot ovat täällä halvempia kuin Suomessa. Suomen hinta kyseiselle autolle oli kaksinkertainen.

Käytetyt autot

Käytettyjä autoja (certified pre-owned / used cars) myyvät melkein kaikki autoliikkeet. Autoja voi toki hankkia yksityisiltä ja on olemassa tiettyjä forumeja edullisille yksityisten kauppaamille autoille. Halusimme kuitenkin pelata varman päälle uudessa maassa ja ostaa vähän käytetyn auton kunnon liikkeestä. Autoliike ottaa myös eri tavalla vastuun sertifioidusta autosta. He ovat tarkastaneet auton ja se täyttää tietyt ehdot. He hoitavat myös rekisteröinnin. Autoliikkeen ja tehtaan takuut ovat paremmat. Auton korjaukset maksavat paljon täälläkin, emmekä halunneet ottaa riskiä kuultuamme muutamia ikäviä huijaustarinoita halvalla yksityiseltä ostetuista autoista.

Huoltokirja

Omistaja- ja huoltokirjat eivät ole Amerikassa yleisiä. Ei kannata ottaa turhia riskejä ostaessaan käytettyä autoa vaan on syytä pyytää kauppiaalta Carfax. Carfax antaa yksityiskohtaisen raportin ajoneuvojen historiasta, omistajista, onnettomuuksista jne. Mikäli kauppias ei suostu esittämään Carfaxia, autossa on jotakin salattavaa.

Ajokortti

Jotta voi saada ajokortin, täytyy olla sosiaaliturvatunnus haettuna sosiaalitoimistosta, jonne vaaditaan henkilökohtainen käynti ja hakemus. Ellei voi viisumityypin vuoksi saada sosiaaliturvatunnusta, sosiaalitoimistosta tulee pyytää sosiaaliturvatunnuksen hylkäyskirje autokoululle esitettäväksi.

EU-ajokorttilaisen tarvitsi tehdä vain kirjallinen ja näkötesti. Kirjallinen olikin sitä vastoin melko hankala, 10/50:stä saa olla väärin. Minulla tuli puolivälin jälkeen jo yhdeksän virhettä ja epäilin pääsenkö läpi, mutta sain pinnistettyä loppuun ja kortti tuli! Ajokorttirumba hoidetaan MVC:llä (Motor Vehicle Commission) ja se maksoi 25 USD / hlö (2009). Siellä täytetään lomakkeita, tehdään näkötesti ja kirjallinen koe tietokoneella. Henkilöllisyys on todistettava tietyn pistemääritelmän tavalla, mikä tarkoittaa, että manuaalista luetaan montako pistettä mistäkin henkilötodistuksesta saa ja sitten kerätään kyseiset henkilötodistukset.

Kirjalliseen ei ole mitään aikarajoitusta. Itse koin testin vaikeaksi kielivaikeuksien ja merkityksettömien kysymysten vuoksi. Kirjalliseen luettiin ns. Ajomanuaali (New Jersey Motor Vehicle Comissionin the New Jersey Driver Manual), joka sisälsi omasta mielestäni paljon merkityksettömiä asioita ja skippasinkin niitä. Ei kannata skipata mitään osiota! Kirjallinen on haasteellinen, vaikka kirjan hyvin lukisikin. Minulla vaikeuksia tuottivat sellaiset kysymykset kuin mihin aikaan sillä ja sillä erityisluvalla saa ajaa, montako kaljaa vastaa sen ja sen verran väkevää viinaa, paljonko saa sakkoa siitä ja siitä. Yleisesti ongelmaa aiheuttivat mittayksikköerot, koska en ollut opetellut niitä vielä. Kysymykset keskittyivät mielestäni pinnallisiin asioihin, kuten mikä tämä tie on nimeltään eikä miten sillä tiellä tulisi ajaa.

Suosittelen ajokortin ajamista melko alussa, vaikka EU-ajokortilla ja Autoliiton kansainvälisellä ajokortilla saakin ajaa vuoden. Ajokortti on Amerikassa tärkein, kätevin ja yleisin henkilöllisyystodistus.

Osavaltiokohtainen ajokortti

Ajokortti on osavaltiokohtainen. Toiseen osavaltioon muutettaessa on 60 päivää aikaa käydä rekisteröimässä auto ja konvertoimassa ajokortti. Konvertoimistilanteessa vaaditaan uudelleen näkötesti. Marylandissa ”katsastuskonttori” on MVA (Motor Vehicle Administration), New Jerseyssä MVC ja ilmeisesti Kaliforniassa DMV (Department of Motor Vehicles).

Nettisivuilta voi varmistaa mitä tarvitaan kortin uusimiseen. Kannattaa erityisesti varmistaa, että mukana on mahdollisimman monta henkilöllisyyden todistavaa asiakirjaa. Esim. asuminen Marylandissa pitää vahvistaa kahdella tositteella, pelkkä vuokrasopimus ei riitä. Itse jouduin odottelemaan pankin tiliotetta tähän tarkoitukseen, koska missään muualla ei ollut nimeäni. DS-2019 lomake pitää olla myös ajan tasalla. Marylandissa ajokortin konvertoiminen maksoi 18 USD / hlö (2011).

Autovero ja rekisteri

Autoveroa täällä ei ole, mutta rekisteröintimaksu n. 50 USD (2010) maksetaan vuosittain. Rekisterikilvessä mainitaan osavaltio ja jotakin muutakin osavaltioon liittyvää. New Jerseyn kilvessä lukee myös Garden State, New Yorkin taustakuvana on pilvenpiirtäjät ja Havaijilla on kuvana sateenkaari ja lisätekstinä Aloha State.

Osavaltiosta toiseen muutettaessa annetaan 60 päivää aikaa rekisteröidä auto uuteen osavaltioon. Marylandissa rekisteröinti maksoi 230 USD (2011). Jos rekisteriin olisi laittanut toisen henkilön nimen, olisi joutunut maksamaan päälle vielä 6% auton hinnasta. Syynä Marylandissa niin lyhyen aikaa asuminen. Vuoden päästä siihen voi lisätä nimiä ilmaiseksi.

Katsastus

Auto pitää katsastuttaa asumisosavaltiossa. New Jerseyn MVC:llä katsastus oli ilmainen. Katsastus oli Suomessa totuttuun kriittiseen tarkasteluun verrattuna nopea ja pintapuolinen.

Marylandissa katsastus oli tarkempi. Rekisteröintiä ennen on suoritettava katsastus (Maryland Safety Inspection), joka maksoi 130 USD (2011). Katsastukseksi ei kelvannut juuri vähän aikaa sitten tehty 75000 mailin huolto eikä kyseistä palvelua ollut MVA:lla. Marylandissakin olisi saattanut olla joku halvempi tai ilmainen katsastus jossakin, mutta se olisi mennyt liian vaikeaksi töihin kulkemisen suhteen. MD:ssä on myös pakollinen 14 USD (2011) päästötarkastus VEIP asemilla (Vehicle Emission Inspection Program). MD panostaa kaikin puolin muutenkin enemmän ekologisuuteen ja on NJ:hyn verrattuna kehittyneempi monessa suhteessa.

Auton tuominen toiseen osavaltioon osoittautui melko kalliiksi, yhteensä siis rekisteri ja katsastus 360 USD.

Bensa

Bensan hinta vaihtelee: New Jerseyn, Pennsylvanian ja New Yorkin osavaltioissa se on ollut välillä 2,60-2,99 USD / gallona (gallona n. 4 litraa) (2009-2010). Bensa-asemilla on tankkauspalvelu (full service station) ja kortilla maksaessa tippi sisältyy bensan hintaan. Käteisellä maksaessa tankkaajalle annetaan tippi erikseen. Tankkauspalvelu on kätevä, koska ei tarvitse nousta itse autosta lainkaan. Voi pyytää halutessaan myös ikkunanpesun.

Marylandissa ei ole tankkauspalvelua, vaan tankataan itse niin kuin Suomessakin. Hinta on pyörinyt 3,00-3,20 USD / gallona paikkeilla (2010). Bensalaadut ovat Regular, Plus / Midgrade, Premium ja Diesel. Me tankkaamme regularilla, koska emme ole huomanneet auton toiminnassa eroja. Aluksi tankkasimme jatkuvasti premiumilla. Tutuista bensa-asemista (gas station) esimerkkeinä: Exxon (Esso), Shell, Lukoil. Monia muitakin ketjuja löytyy kuten Sunoco, Citgo.

Autopesu

Auton pesu hoituu pääasiassa samalla tavalla kuin Suomessakin. Harjaton pesu (brushless wash) ei kuitenkaan ollut pelkkä vesipesu vaan siinä oli harjojen tilalla jonkinmoiset hetulat. Tietyn tason pesukategoriaan kuuluu myös imurointi. Pesun jälkeen parkkeerataan auto ja muutama halpatyöläinen alkaa puurtamaan auton kimpussa pyyhkeillä kuivaten, viimeistellen, tuulilasit sisältä pyyhkien ja sisältä imuroiden. Hinta on samaa luokkaa kuin Suomen Prisman autopesuloissa.

Amerikkalaiset autot

Amerikkalaiset autot ovat suhteessa vielä halvempia kuin muut autot. Merkeistä esimerkkeinä: GMC, Chevrolet, Lincoln, Mercury, Buick, Dodge, Cadillac, Ford. Buumina tuntuu olevan isot lava-autot (pick-up, monster truck) ja suuret SUV:t. Joitakin on näkynyt myös asuntoyhtiömme parkkipaikalla ja ne ovat kyllä jotenkin huvittavia jättimäisyydessään. Ovatkohan voimakkaat autot miehillä jonkin jatke? ;-) Hyviähän ne toki ovat kuljettamaan vehkeitä vaikkapa jossakin maatilalla (ranch), koska tehoa löytyy, mutta tavalliseksi kauppakassiksi ne ovat kyllä melko älyttömiä jo bensankulutuksensakin vuoksi! Ovathan ne turvallisiakin liikenteessä, mutta silti liika on liikaa. No enpäs manaa, kohta pian itsekin ajelen jollakin monster truckilla! ;-D

Auton vaihto

Käytetyistä autoista oikean yksilön löytäminen ei ollut kovinkaan helppoa. Liian paljon vaihtoehtoja ja huomioon otettavia asioita. Yksilöiden metsästäminen ympäri Marylandia ja Virginiaa oli myös aika tuskaista. Jokaisesta löytyi jatkuvasti joku deal breaker. Käytimme auton etsintään pääasiassa autotrader.comia. Emme etsineet yksityisiltä vaan autokaupoista eli car dealereiltä.

Vaihdoimme auton monesta syystä. Autonvaihtoväli on Amerikassa tiheämpi kuin mitä se Suomessa keskimäärin oli. Vanhasta autosta sai vaihdossa edes jotakin vielä takaisin. Yksi päätöksen mutkistava tekijä oli Suomeen palaaminen. Vaikkemme vielä tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu, piti se vaihtoehto ottaa myös huomioon ja miettiä miten auto toimii pakkastalvella, lumessa, millainen on bensankulutus luontoa ajatellen ja Suomen kalliin bensan tietäen ja vähän myös kuinka paljon muuttoautosta joutuu maksamaan veroja. Myös kontti maksaa ihan riittävästi, joten ihan mitä tahansa huonoa autoa ei välttämättä kannattaisi tuoda. Moniin autoihin pitää tehdä myös muutostöitä Suomessa. Myös auton koko vaihtui tämän etsinnän aikana, koska monet varsinkin SUV:t olivat niin valtavia näin pienikokoiselle minulle esimerkiksi, että niillä oli vaikea ajaa, näkyvyys huono ja peruuttaminen olisi ollut tyyliin herran haltuun! Jos olisi ollut täysin varmaa, että asumme täällä vielä useita vuosia, olisimme ehkä hankkineet hybridin. Sen akkujen toimivuus Suomen pakkasissa taas arvelutti.

Tullin sivuilta löytyy lisätietoa muuttoauton tuomisesta. Muuttokuormassa tuotavaa autoa katsotaan eri tavalla kuin vaikkapa matkalta auton mukana tuomista. Jos on asunut maassa vähintään 12 kk ja auto on ollut omistuksessa vähintään 6 kk saa autosta verohelpotuksia oliko se nyt johonkin yli 13 500 euroon asti, jos auton arvo (Suomesta ostettuna) olisi 50 000 euroa. Mitään uusinta huippuluksusautoa ei siis ihan ilmaiseksi saa tuoda, mutta hinnassa on onneksi hyvin tilaa kuitenkin, joten veroja ei kannata kauheasti pohtia. Auton paino, Suomen hinta vastaavalle, hiilidioksidipäästöt, maassa asumisen syy sun muut vaikuttavat. Lisätietoa tullin sivuilla tulli.fi.

Kaikenkarvaisia dealereitä mahtui tälle meidän parin kuukauden satunnaiselle ja joulukuussa 2011 jatkuvalle viikonloput täyttävälle autoshoppailurupeamalle. Jotkut dealerit änkevät mukaan koeajolle, jotkut eivät. Jotkut käyttävät hyökkäävää ja vihaista myyntitapaa, jotkut normaalia kanssakäymistä. Taas kerran Toyotan liikkeestä lähdimme viimeisen kerran, kun ukko laittoi mitään puhumatta tarjouksen eteemme ja vaati allekirjoittamaan samantien. Todella tyrkky ja ärsyttävä äijä. Alkoi vielä vittuilemaan eikä antanut vanhasta autosta vaihdossa paljon mitään. Heidän toimistotilansakin olivat karmeat, vanhat ja sekavat, kymmeniä myyjiä vieri vieressä. Joillakin firmoilla on myös ollut tosi epäilyttävät tilat, pienet ja tunkkaiset kuin jonkun mobile homen olohuone ja ovat tarjonneet ihan omiaan kuten ihan erikoisia vakuutuksia, joista kysyessä ei ole mitään näyttöä missään eikä mitään esitettä eikä mitään.

Joissakin taas asenne on ollut kutakuinkin normaali. Tarjosivat autostamme enemmän kuin osasimme odottaa, vaikka heidän autokaan ei ollut ylihinnoiteltu. Jotkut dealerit käyttävät usein ainakin kolmea paikkaa, jonka perusteella vaihtoauton hinnoittelevat: Kelley Blue Book, huutokauppa/auction, sinun omat appraisalit kuten autotrader.comista tai edmunds.comista saamasi tarjoukset sekä sitten joku enemmän dealereiden puolella oleva puolueellinen taho, jota en muista. Jotkut tarjoavat pelkkää auction hintaa.

Monet dealerit valehtelevat: ihan erikoisia väitteitä jaksavat kokeilla ja kun ne kumoaa vaihtavat äkkiä puheenaihetta niinkuin muka eivät olisi sitä tarkoittaneet. Keksivät ihan läpinäkyviä valheita jopa Marylandin ja Virginian puolelta ostamisen eroista, kun haluavat tietysti että ostat heiltä etkä mene Virginiaan, jossa on enemmän ja usein halvemmalla tarjolla. Parhaaksi itärannikon dealereiksi koin Darcars ketjun, oli se sitten Darcars jeep, volvo tai mihin tahansa erikoistunut. Itse tosin hankimme auton BMW dealeriltä. Kyllä se asiointitapa, mielikuva ja asiakkaan kohtelu jonkin verran ratkaisevat varsinkin, kun hyvä palvelu ja hienot tilat eivät edes näy hinnassa. Laatumerkkien dealerit olivat asiallisia, asiointi miellyttävää, antoivat asiakkaan miettiä eivätkä tyrkyttäneet, mutta heiltäkin sai kuulla valheita. Voisi sanoa, että autokauppias on silti aina autokauppias, ainakin Amerikassa.

Tuskaisen autonetsinnän oheen mahtui myös paljon mielenkiintoisia uusia kokemuksia. Oppi amerikkalaisten dealereiden myyntitavoista, tinkimisprosessista ja yleensäkin näki kaupantekotapojen kirjon. Näihin osasi nyt paremmin kiinnittää huomiota kuin maahan tullessa ja ensimmäistä autoa hankkiessa. Tosin silloinkin Toyota karkoitti meidät samantien! Jatkossakin hallitsee nyt kaupanteon ja osaa tehdä kauppaa vakuuttavammin. Eikä mene tappelemaan verenmaku suussa noihin tyrkkykauppoihin. Koeajoimme monia merkkejä sedaneista SUV:eihin, joita ei olisi Suomessa edes kehdannut mennä ajamaan, kun ei olisi kuitenkaan ollut varaa ostaa. Luonnollisesti autot ovat täällä edullisempia kuin Suomessa. Amerikkalainen Cadillacin SRX maasturi oli järjettömän upea ja valtava, kiiltävän musta todellinen luksusauto kuin limusiini kaikilla mahdollisilla automaattisilla ominaisuuksilla, joita ei voi edes kuvitella. Sisätilat kuin täysin uudet, tilaa 7 matkustajalle ja takarivi eli kolmas rivi kumottuna tavarankuljetustilaa vaikka kuinka, luksusfiilis ihan mihin tahansa autossa katsoi ja kaikki kilkkeet mukana filtteröityine ilmastointeineen, V8 jne. Ja hinta paljon vähemmän kuin näissä eurooppalaisissa. Mutta ajaminen - laivamaista, tunnotonta lillumista emme oikein arvostaneet. Sekin on tietysti mielipideasia. Jotkut arvostavat pehmeää ja hiljaista tunnottomuutta ja hipaisuohjattavuutta, jotkut tiehen pureutumista ja jämäkkyyttä. Monissa isommissa yksilöissä bensankulutus oli myös päätä huimaava. Ei mikään puhtaan luonnon ja omatunnon auto! Ärsyttääkin, kun amerikkalaiset autot ovat niin edullisia ja kaikilla mahdollisilla lisävarusteilla varustettuja, mutta eivät silti sovellu omaan käyttöön. Se miksi niitä yleensäkään aloimme katsomaan oli hinta ja kiinnostus koeajamiseen. Isoissa maastureissa ja wagoneissa viehätti myös niiden koko ja tila. Tietysti Cadillacissa on myös sitä persoonallisuusarvoa. Ei tulisi ainakaan ihan jokaisella Suomessa vastaan ja jälleenmyynti autoharrastajalle täysin mahdollinen.

Mieleni muuttui kuitenkin täysin näistä isoista SUV:eista ja truckeista. Aluksi ihailin niitä ja ne tuntuivat turvallisilta, mutta lopulta ne ovat kuitenkin epämukavia parkkeeraajan painajaisia, joilla on vaikea ajaa, eivätkä ne kiihdy nopeasti tai jos kiihtyvät niin sitten ovat järkyttäviä bensasyöppöjä. Pieni SUV on meille juuri sopiva ja monipuolinen. Honda upgreidattiin siis mustaksi BMW X3 4WD 2008:ksi, SAV (Sport Activity Vehicle).

Autokaupasta ostaessa hintaan lisätään verot, kaupan prosessointimaksu yleensä noin 200 USD ja rekisteröintimaksu. Kauppa hoitaa rekisteröinnin eikä MVA:lla tarvitse jonotella. Ajoneuvo on myös osavaltiokatsastettu. Saimme automme samantien kaupanteon jälkeen mukaan pestynä ja puunattuna.
 
BMW X3 4WD 2008